Ero sivun ”Keltainenjoki” versioiden välillä

Keltainenjoki voidaan jakaa kolmeen toisistan poikkeavaan alueeseen. Joen yläjuoksu saa alkunsa [[Bayan Har Shan]]-vuorilta [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängön]] itäosista ja se kulkee kahden suuren järven, [[Ngoring]]in ja [[Gyaring]]in läpi. Yläjuoksu kulkee pääasiassa länsi-itä suunnassa. Yläjuoksu päättyy [[Lanzhou]]n kaupungin lähistöllä, jossa se poistuu Tiibetin ylängöltä noin 1&nbsp;165 kilometrin päässä alkulähteestään. Yläjuoksun [[valuma-alue]] on noin 124&nbsp;000 km² ja alue on pääasiassa harvaan asuttua ja hankalakulkuista vuoristoseutua.<ref name="TGC">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael I. Levy | Nimeke = The Geography of China - Sacred and Historic Places | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 78-84 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Britannica Educational Publishing | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-1-65130-182-9 | Kieli = {{en}} }}</ref>

 

 

Keltaisenjoen alajuoksu virtaa [[Henan]]in ja [[Shandong]]in maakuntien läpi Pohjois-Kiinan tasangolla. Pohjois-Kiinan tasanko on historiallisesti ollut Kiinan tiheimmin asuttuja seutuja ja se kuuluu maan tärkeimpiin maatalousalueisiin. Joen uoma on muuttanut reittiään alueella useaan otteeseen historian aikana ja sen hallitsemiseksi alueelle on rakennettu suuri määrä pengerryksiä ja kastelukanavia. Keltaisenjoen alajuoksun pituus on noin 700 kilometriä ja joki päättyy Keltaisenjoen suistoon [[Bohainmeri|Bohainmerellä]] noin 80 kilometrin päässä joen suulta. Suiston pinta-ala on noin 5&nbsp;400 km². Suisto on soista ja se koostuu mudasta ja siltistä. Aina 1900-luvun loppupuolelle saakka Keltaisenjoen suisto oli maailman nopeiten kasvava suistoalue. 1950-luvulta lähtien joelle rakennetut padot ovat sittemmin hillinneet sen kasvua virtaavan silttimäärän pienentyessä. 1990-luvulta lähtien suiston koko on alkanut pienentyä.<ref name="TGC" />