Ero sivun ”Supernova” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→SN 2006gy: puuttuva sana lisätty |
kh |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tähden räjähdystä. [[Supernova (laulukilpailu)|Supernova]] on myös latvialainen laulukilpailu.}}
[[
{{Tähdet}} '''Supernova''' on [[tähti|tähden]] räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla. Massiivinen tähti voi luhistua [[Fuusioreaktio|fuusio]]n loputtua oman [[painovoima]]nsa johdosta [[neutronitähti|neutronitähdeksi]] tai [[musta aukko|mustaksi aukoksi]] tai [[kaksoistähti|kaksoistähdissä]] [[valkoinen kääpiö]] voi kasvattaa massaansa yli [[Chandrasekharin raja]]n. Supernova on hyvin harvinainen maailmankaikkeuden ilmiö
Supernovan kirkkaus noudattaa tyypistä riippuen sille ominaista valokäyrää, jossa se nopeasti kirkastuen saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä, kunnes se alkaa hiipua hiljakseen himmeämmäksi. Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet jopa [[vuosi]]en ajan. Räjähtävistä supernovista jää jäljelle [[supernovajäänne]], joka hehkuu pitkään monilla eri aallonpituuksilla ja on nähtävissä tuhansiakin vuosia. Supernovissa muodostuu [[rauta]]a raskaampia alkuaineita kuten [[uraani]]a, [[tina]]a ja [[kulta]]a. Supernovien ajatellaan laukaisevan uusien tähtien ja aurinkokuntien synnyn. Voidaan sanoa, että [[maa]]pallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä.{{lähde}}
Rivi 8 ⟶ 9:
== Supernovatyyppejä ==
[[
Spektrin mukaan supernovat jaotellaan tyyppeihin I ja II. Kriteerit ovat seuraavat:
Rivi 39 ⟶ 40:
==== Tyypin Ia supernova ====
[[
Elinkaarensa päähän tullut [[valkoinen kääpiö]]tähti voi räjähtää supernovana, mikäli sillä on kumppanitähti josta valuu vetykaasua valkoisen kääpiön pinnalle. Tähden massan lähestyessä
Pitkän kytemisajan jälkeen, lämpötilan noustessa yli kriittisen rajan, ydinreaktiot kiihtyvät niin, että huomattava osa tähden hiili- ja happivaroista fuusioituu raskaammiksi alkuaineiksi muutaman sekunnin sisällä <ref>http://arxiv.org/abs/astro-ph/0403509</ref>. Tällöin vapautuva energiamäärä on valtava, noin <math>10^{44} J </math>, joka riittää helposti tähden painovoimasidosten rikkomiseen. Tähti räjähtää äkillisesti, synnyttäen shokkiaallon joka puskee ainetta valonnopeuden murto-osalla ulospäin. Vapautuva energia myös aiheuttaa suuren muutoksen tähden luminositeetissa. Tyypillisesti tyypin Ia supernova on noin 5 miljardia kertaa [[Aurinko]]a kirkkaampi.
Rivi 50 ⟶ 51:
=== Tyypin II supernova ===
{{Pääartikkeli|[[Tyypin II supernova]]}}
Tyypin II supernovassa räjähtävä tähti on valtava, yli 10 Auringon massainen tähti, joka on polttanut vetypolttoaineensa loppuun, ja jossa heliumfuusiovaihe on loppumassa. Raskaammat tähdet kehittyvät tavallisesti punaisen jättiläisvaiheen kautta tilaan, jossa keskustan [[rauta]]ydin on ydinenergeettisessä energiakuopassa, kun rautaa raskaampien alkuaineiden fuusioituminen ei enää tuo energiaa, vaan kuluttaa sitä. Fuusioreaktiot keskustassa tyrehtyvät. Salamannopeasti kehittyy tilanne, jossa rautaydin ei enää pysty vastustamaan ylempien kerrosten gravitaatiovoimien luomaa painetta, vaan tapahtuu luhistuminen keskustan massan ylittäessä
=== Hypernova ===
{{Pääartikkeli|[[Hypernova]]}}
Teorian mukaan supermassiivinen tähti (yli 40 Auringon massaa) saattaa päättää päivänsä hypernovana. Tähden ydin romahtaa suoraan mustaksi aukoksi, muu osa tähdestä sinkoutuu avaruuteen ja samalla kaksi hyvin voimakasta energeettistä plasmasuihkua purkautuu pyöriviltä navoilta lähes valonnopeudella. Nämä suihkut lähettävät voimakasta gammasäteilyä napojen suuntaan. Hypernovia on ehdotettu selitykseksi [[Gammapurkaus|gammasädepurkauksille]] (GRB). Minuutin aikana tällaisessa purkauksessa voi (näennäisesti) vapautua miljoonan galaksin säteilyenergia. On myös esitetty, että kahden neutronitähden törmäyksessä voi syntyä hypernova, ja lopputuloksena
On esitetty, että hypernovan laukaisema energiamäärä voisi olla riittävä hävittämään elämän Maasta. NASAn ja Kansasin yliopiston 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan ns. [[ordovikikausi|ordovikikauden]] massasukupuutto 450 miljoonaa vuotta sitten on voinut johtua Maahan osuneesta hypernovan gammasädepurkauksesta. Vain kymmenen sekunnin purkaus on riittänyt hävittämään Maan suojaavan otsonikerroksen. Otsonikerroksen tuhoutuessa Auringon ultraviolettisäteily on voinut surmata suuren osan maanpinnan ja meren pintakerroksen eliöstöstä, ja sotkea ravintoketjut niin, että seurauksena on ollut massasukupuutto.
Rivi 63 ⟶ 64:
=== Valesupernova ===
Valesupernova on tapahtuma, jossa supermassiivinen tähti räjähtää vain osittain synnyttäen supernovalle tyypillisen paineaallon kuitenkin kirkastuen vain vähän verrattuna supernovaan. Valesupernovassa tähti ei myöskään tuhoudu kokonaan. [[Berkeleyn yliopisto]]n tutkijat arvelevat että vuonna
== Supernovien nimeäminen ==
Supernovat nimetään tietyn kaavan mukaan. Nimen alussa ovat kirjaimet '''SN''' (SuperNova), joita seuraa vuosiluku ja lopuksi kirjain tai kirjainpari, joka identifioi sen, monesko kyseisenä vuonna havaittu supernova on kyseessä. Tammikuun 1. päivästä lukien käytetään ensin isot kirjaimet A-Z, jonka jälkeen jatketaan pienillä kirjainpareilla aa, ab, ac,..., az, ba,... vuoden loppuun asti.
Supernovien nimeämisestä vastaa [[IAU|Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin]] Central Bureau for Astronomical Telegrams (CBAT), joka sijaitsee [[
==Tunnettuja supernovia==
Tarkimmat muistiinpanot Linnunratamme historiallisista supernovista on kiinalaisilla, jotka ovat merkinneet muistiin kaikkiaan seitsemän räjähdystä
===Rapusumu (M1)===
[[
[[Rapusumu]], Äyriäissumunakin tunnettu, on [[supernovajäänne]] Härän tähtikuviossa, jossa räjähti tähti
===SN 1572 ja SN 1604===
Tanskalainen [[Tyko Brahe]] havaitsi [[SN 1572|SN 1572ksi]] nimetyn supernovan vuonna
Viimeisin nähty oman galaksimme supernovaräjähdys oli [[Johannes Kepler|Keplerin]] sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten tähtitieteilijöiden havaitsema vuonna
Käärmeenkantajan tähtikuviossa havaittu [[SN 1604]] oli kirkkaimmillaan jonkin verran [[Sirius]]ta kirkkaampi, ja se pystyttiin näkemään yötaivaalla paljain silmin noin vuoden ajan.
===SN 1987A===
[[
[[SN 1987A]] on viime aikojen kuuluisin ja yksi tutkituimmista supernovista. Kyseessä oli
===SN 2006gy===
| |||