Ero sivun ”Syrjäytyminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 16:
Syrjäytyneillä on usein muita ihmisryhmiä huonommat mahdollisuudet hankkia lääkkeitä ja laadukkaita terveydenhoitopalveluja tai syödä terveellisesti. Syrjäytyneiden keskimääräinen elinajanodote onkin pienempi kuin muulla väestöllä.
Syrjäytynyt ihminen saattaa menettää luottamuksen yhteiskuntaan ja sen edustajiin. Taloudellisesti syrjäytyneillä onkin muuta väestöä huomattavasti heikompi usko demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuuteen.<ref>Mikko Heikkilä: Taloudellisen syrjäytymisen vaikutus poliittiseen osallistumiseen. Tampereen yliopisto, Poliitiikan tutkimuksen laitos. Pro gradu 18.4.2007. Sivu 59</ref> Syrjäytyminen saattaa aiheuttaa yksilölle myös toivottomuutta, katkeruutta, motivaation laskua, itsetunnon heikkenemistä tai muunlaista henkistä pahoinvointia. Myös halu vastuun kantamiseen ja itsestään huolehtimiseen voi heiketä. Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että taloudellinen syrjäytyminen lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia<ref>Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden.
03.04.2017. Antti Vanas. https://lapsenmaailma.fi/palstat/tutkittua-tietoa/koyhyys-vaarantaa-lapsen-tulevaisuuden/</ref>.
Syrjäytyminen saattaa johtaa etenkin miehillä vaikeuksiin löytää kumppania taikka muunlaisiin ihmissuhdeongelmiin. Syrjäytyminen saattaa johtaa myös [[päihde]]ongelmiin tai pahentaa entisiä. Myös [[rikollisuus]] on keskimääräistä yleisempää syrjäytyneiden keskuudessa.<ref>http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri_2006.pdf s. 18</ref>
| |||