Ero sivun ”Johtamissodankäynti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu linkki
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Informaatiosodankäynti}}
'''Johtamissodankäynti''' ({{k-en|Command and Control Warfare|C2W}}) on osa [[informaatiosodankäynti|informaatiosodankäyntiä]] ja se tarjoaa erilaisia tapoja suojata omia ja tuhota vastustajan johtamis- ja viestijärjestelmiä.<ref name="JP3-13.1">[http://www.iwar.org.uk/rma/resources/c4i/jp3_13_1.pdf JP 3-13.1 Joint Doctrine for Command and Control Warfare (C2W)]</ref> Johtamissodankäynnin termistä on oltu viime aikoina luopumassa, ja sitä ehdotetaan korvattavaksi mm.muun muassa informaatiosodankäynnin sotilaallisilla toiminnolla.
 
Johtamissodankäynnin idea on siinä, että johtaminen on kaikkien yhteistoimintaan perustuvien organisaatioiden keskeinen synergian ja tehokkuuden lähde. Vaikuttamalla johtamiseen vaikutetaan organisaation tehokkuuteen. Vertaa esimerkiksi [[ohjelmistosodankäynti]].
Rivi 10:
 
==Johtamissodankäynnin syntyminen==
[[Pohjois-Atlantin liitto|NATONaton]]:n ongelma oli 1970- luvulla tavanomaisessa sodankäynnissä [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] porrastettujen yhtymien lyöminen tavanomaisessa sodankäynnissä. Aluksi ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan hyökkäämällä toisen ja kolmannen portaan panssarivaunuja ja muita asejärjestelmiä vastaan. Tämä ei antanut kuitenkaan ratkaisua, koska kokyseessä olevia [[ase]]ita oli edelleen liikaa tuhottavaksi. Tässä vaiheessa syntyi kuitenkin idea kyvystä iskeä syvälle ja tarkasti.
 
Ongelmaa ratkaiseminen ei siis ollut mahdollista keskittymällä kaikkien syvyydessä esiintyvien maalien tuhoamiseen. Oli löydettävä maaliryhmä, joka mahdollistaisi pienen maalimäärän kautta vaikuttamisen suureen kokonaisuuteen. Tällaiseksi potentiaaliseksi maaliryhmäksi löydettiin analyysien jälkeen [[johtaminen]].
Rivi 59:
Psykologiset operaatiot siirtävät vastustajan yhteisöön erityistä informaatiota tai indikaattoreita, joilla vaikutetaan sen tunteisiin, motiiveihin, objektiivisen päättelyyn ja käyttäytymiseen. Niiden tavoitteena on luoda tai vahvistaa asenteita ja käyttäytymistä, jotka auttavat omien tavoitteiden saavuttamisessa. Oikein käytettynä psykologiset operaatiot voivat alentaa moraalia, vähentää vastustajan joukkojen tehoa ja aiheuttaa joukkopakoa vastustaajan yksiköissä.
 
Psykologiset sotatoimet tarvitsevat, samoin kuin harhauttaminen, suurten määrän tiedustelutietoa maalin olemassaolosta ja identiteetistä, niiden haavoittuvuudesta ja olevista poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista, kultturelleistakulttuurisista ja historiallisista seikosta maaleihin liittyen.
 
Psykologiset sotatoimet käsittävät poliittisia kommunikeoita, lentolehtisten pudotuksia, kovaäänislähetyksiä ja "muita menetelmiä lähettää tietoa" ja sitä voidaan käyttää strategisen edun saamiseen tai houkuttelemaan vastustajan joukkoja antautumaan. Psykologinen sodankäynti on tehokasta yksinään. Yhdessä fyysisen tuhon ja harhauttamisen kanssa siitä tulee erittäin tehokasta.