Wikipedia

Ero sivun ”Kuuba” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 213.28.140.29 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
kh
Rivi 3:
|koko-nimi = Kuuban tasavalta
|nimet-virallisilla-kielillä = República de Cuba
|lippu = [[Tiedosto:Flag of Cuba.svg|125px|border|{{Kuuban lippu]]}}
|vaakuna = [[Tiedosto:Coat of Arms of Cuba.svg|125px|Kuuban vaakuna]]
|nimi-genetiivissä = Kuuban
Rivi 15:
|pääkaupungin-koordinaatit =
|muut-kaupungit = [[Santiago de Cuba]] <br> [[Camagüey]] <br> [[Holguín]] <br> [[Guantánamo]] <br> [[Santa Clara (Kuuba)|Santa Clara]]
|pinta-ala = 110 &nbsp;860<ref name="CIA"/>
|alan-sijaluku = 105
|vesipinta-ala = 1 &nbsp;040 km<sup>2</sup>
|väestönlaskentavuosi = 2014
|väkiluku = 11&nbsp;047&nbsp;000<ref name="CIA"/>
Rivi 40:
|kesäaika = UTC-4
|itsenäisyystapahtumat = – Julistettu <br> – Tunnustettu
|itsenäisyysvuodet = [[10. lokakuuta]] [[1868]] <br> [[20. toukokuuta]] [[1902]]
|lyhenne = CU
|ajoneuvo = CU
Rivi 70:
Ilmasto on trooppinen, mutta sitä viilentävät [[Pasaatituuli|pasaatituulet]]. Sadekausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Itärannikolle iskee [[Hurrikaani|hurrikaaneja]] elokuun ja marraskuun välisenä aikana suunnilleen joka toinen vuosi.<ref name="CIA"/>
 
[[Tiedosto:Stavenn Amazona leucocephala 00.jpg|thumb|120pxpienoiskuva|left|Kuubanamatsoni.]]
Kuuban luonto on säilynyt paremmin kuin muualla Karibialla. Kestämättömät metsänhakkuut ja kosteikkojen raivaus sokeripelloiksi ovat tosin tehneet tuhojaan myös Kuubassa, mutta maassa on edelleen myös koskematonta sademetsää ja kosteikkoja sekä [[Koralliriutta|koralliriuttoja]]. Talouskasvun pelätään kuitenkin jatkossa lisäävän luonnon kulumista.<ref>[http://www.smithsonianmag.com/travel/The_Nature_of_Cuba.html The Nature of Cuba] Smithsonian 2003</ref>
 
Rivi 79:
== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Kuuban historia]]}}
[[Tiedosto:Havana 1639.jpg|thumb|225pxpienoiskuva|Havannan satama noin vuonna 1639.]]
[[Tiedosto:Cuban soldiers, 1898.jpg|thumb|215pxpienoiskuva|Kuubalaisia sotilaita 1898.]]
 
=== Varhaiset vaiheet ja siirtomaakausi ===
Rivi 87:
[[Kristoffer Kolumbus]] saapui Kuuban saarelle ensimmäisenä [[Eurooppalainen|eurooppalaisena]] 1492.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/1203355.stm Timeline Cuba] BBC news</ref> Espanjalaiset alkoivat kuitenkin asettua saarelle vasta 20 vuotta myöhemmin [[Diego Velázquez]]in johdolla. Espanjalaiset alistivat tainot ''[[encomienda]]''-järjestelmään. Tainot nääntyivät pakkotyöhön viljelmillä ja kaivoksissa, ja eurooppalaisten tuomat taudit jylläsivät. Vuonna 1550 tainoja oli alle viisituhatta. Espanjalaiset toivat saarelle [[afrikka]]laisia orjia vuodesta 1526 alkaen.<ref name="LPHIST"/>
 
[[1500-luku|1500-luvun]] puolivälistä [[1700-luku|1700-luvun]] puoliväliin Kuubassa oli jatkuvia yhteenottoja varakkaiden espanjalaisten kauppiaiden ja merirosvojen välillä. Espanjalaiset yrittivät turhaan suojata omaisuuttaan rakentamalla linnoituksia saaren satamien ympäristöön. Vuonna 1762 Espanja liittyi [[Seitsenvuotinen sota|seitsenvuotiseen sotaan]] Ranskan puolelle Britanniaa vastaan. Britit näkivät mahdollisuuden vallata Espanjan tuottoisat omistukset Karibialla ja valtasivat [[Havanna]]n. Brittien valtakaudella [[sokeriruoko|sokeriruo'on]] viljely kukoisti, varsinkin kun vuonna 1790 saarelle pakeni ranskalaisia plantaasinomistajia [[Haitin vallankumous|Haitin orjakapinan]] tieltä. Vuoteen 1820 mennessä Kuubasta kehittyi maailman johtava sokerintuottaja, ja vastamuodostunut Yhdysvallat oli sen suurin asiakas.<ref name="LPHIST"/>
 
Kuuba pysyi pitkään Espanjalle uskollisena, ja siirtokunnassa ei syntynytkään itsenäisyysaatetta [[1800-luku|1800-luvun]] alussa, kun muut Espanjan siirtomaat pyrkivät itsenäisyyteen.<ref>Valtonen, s. 443.</ref> Orjuutta kannattanut [[kreoli]]eliitti alkoi kuitenkin pitää itseään syrjittynä, ja vuosisadan puoliväliin mennessä Kuubassakin alkoi viritä toiveet itsenäisyydestä. Rinnalla heräsi myös ajatus liittymisestä Yhdysvaltoihin, jonka etelävaltioissa orjuus oli sallittua. Ensimmäinen laajamittainen yritys itsenäistymiseen alkoi lokakuussa 1868, kun [[Carlos Manuel de Céspedes]]in plantaasilla käynnistyi [[kymmenvuotinen sota]].<ref>Valtonen, s. 444.</ref> Espanjalaiset solmivat rauhan keskenään riitautuneiden kapinallisten kanssa 1878.<ref>Valtonen, s. 445.</ref>
 
Itsenäisyystaistelun marttyyriksi nousi [[José Martí]], joka perusti 1892 [[New York]]issa itsenäisyysjuntan. [[Kuuban itsenäisyyssota]] käynnistyi helmikuussa 1894, ja Martí kuoli jo sen ensimmäisissä taisteluissa. Sota levisi pian maan itäosista muualle maahan. Yhdysvallat ei halunnut puuttua maan tilanteeseen, mutta se julisti sodan Espanjalle, kun Havannan satamassa vierailulla ollut [[USS Maine (ACR-1)]] räjähti helmikuussa 1898 ja vei mukanaan 266 yhdysvaltalaista. Molemmat maat syyttivät räjähdyksestä toisiaan.<ref>Valtonen, s. 446.</ref> [[Espanjan ja Yhdysvaltain sota]] kesti huhtikuusta elokuulle, ja sen seurauksena Espanja joutui vetäytymään Kuubasta sekä luovuttamaan [[Puerto Rico]]n ja [[Filippiinit]] Yhdysvalloille, joka ei kuitenkaan antanut itsenäisyyttä Kuuballe vaan asetti johtoon oman sotilashallintonsa.<ref>Valtonen, s. 447.</ref> Vaikka miehityshallinto onnistui kehittämään yhteiskuntaa, enemmistö kuubalaisista ei hyväksynyt maan siirtymistä uudelle isännälle.<ref>Valtonen, s. 448.</ref>
 
=== Itsenäisyys ===
[[Tiedosto:1952Batista.jpg|thumb|120pxpienoiskuva|left|Fulgencio Batista]]
Kuuba itsenäistyi vuonna 1902. Yleislakko vuonna 1933 syöksi presidentti [[Gerardo Machado]]n vallasta ja nosti armeijan kersantti [[Fulgencio Batista]]n maan johtoon. Maan presidenttinä oli [[Federico Laredo Brú]], mutta todellinen johto oli Batistan käsissä. Vuonna 1940 Batista nimitettiin presidentiksi.<ref name="BBCTL"/> Batista joutui kuitenkin syrjään vuonna 1944, kun presidentiksi valittiin Ramon Graú. Vuonna 1948 presidentiksi tuli [[Carlos Prío Socarrás]], jonka Batista syrjäytti vuonna 1952.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja, osa 4''. Helsinki: Otava, 1962.</ref> Niin sanottu [[Plattin lisälauseke]] rajoitti Kuuban itsenäisyyttä ja Yhdysvallat piti oikeutenaan puuttua halutessaan Kuuban asioihin <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.latinamericanstudies.org/cuba/platt-amendment.htm|nimeke = The Platt Amendment|julkaisu = latinamericanstudies.org|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref>.
 
Vuonna 1959 [[Fidel Castro]] syrjäytti Batistan epäsuositun ja korruptoituneen hallinnon [[Kuuban vallankumous|vallankumouksessa]]. Batista pakeni Yhdysvaltoihin, jonne hän siirsi myös huomattavan määrän rahaa. Lisäksi Kuubasta lähti noin 700 000 Batistan kannattajaa. Yhdysvallat, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]], [[Ranska]] ja [[Neuvostoliitto]] sekä lähes kaikki Latinalaisen Amerikan maat tunnustivat Kuuban uuden hallituksen jo tammikuun 1959 ensimmäisellä viikolla. Castron johtama [[26. heinäkuuta -liike|26. heinäkuuta]] -sissiliike]] koostui [[Liberaali|liberaaleista]] ja maltillisista vasemmistolaisista, mutta myöhemmin Castro julisti vallankumouksen olleen luonteeltaan sosialistinen, keskitti vallan käsiinsä, perui vapaat vaalit ja unohti lupauksensa vanhan 1940 perustuslain kunnioittamisesta. Sissiliikkeen nimi juontui vallankumouksen lähtölaukauksena olleesta, Castron johtamasta hyökkäyksestä Moncadan varuskuntaan Santiagon kaupungin liepeillä 26. heinäkuuta 1953 ja sen esikuvana oli Ranskan [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen [[Ranskan vastarintaliike|vastarintaliike]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Cuba, Castro, and the United States | Tekijä = Philip W. Bonsal | Sivu = 57–58 | Julkaisija = University of Pittsburgh Pre | Vuosi = 1971 | Tunniste = ISBN 9780822984337}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://library.miami.edu/uml/chc/2010/10/14/cuban-memories-the-cuban-constitution-of-1940-then-and-today/ | Nimeke = Cuban Memories: the Cuban Constitution of 1940, then and today | Julkaisu = Cuban Heritage Collection | Ajankohta = 2010}}</ref> <ref> Tauno Kuosa: ''Oman aikamme maailmantapahtumat II'' (2. painos), s. 210. Porvoo: WSOY, 1965.</ref> Castron kehittämää omalaatuista sosialismia on kutsuttu "castrolaisuudeksi", joskus myös "fidelismiksi".<ref> Dan Gordin, Olavi Laine ja Kari Tapiola: ''Maailma 1945–71'', s. 350. Helsinki: Otava, 1972.</ref>
 
Heti Batistan paettua Kuubasta maan uusi hallitus aloitti rankaisutoimet niitä Batistan hallinnon jäseniä vastaan, joita syytettiin kansalaisten murhaamisesta ja [[kidutus|kiduttamisesta]], ja perusti tätä varten erityisiä sotaoikeuksia. Ulkomaisten näkemysten mukaan sotaoikeuksien toiminta sai näissä tapauksissa järjestelmällisen koston luonteen. Syytetyt tuomittiin pikaisissa, usein jopa hätäisissä oikeudenkäynneissä poikkeuksetta [[kuolemantuomio|kuolemaan]] ja teloitettiin julkisesti, mutta ulkomaisten vastalauseiden vuoksi teloitukset muutettiin pian salaisiksi. Kesäkuun 1959 loppuun mennessä, jolloin sotaoikeudet lakkautettiin, oli teloitettu noin 500 henkilöä.<ref> Kuosa 1965, s. 210–212.</ref>
Rivi 203:
 
== Talous ==
[[Tiedosto:Cuba007.jpg|thumb|250pxpienooiskuva|Tupakkaplantaasi [[Pinar del Río (provinssi)|Pinar del Ríossa]].]]
[[Tiedosto:Cuban cigar factory.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Sikaritehdas [[Trinidad (Kuuba)|Trinidad]]issa.]]
 
[[CIA|CIA:n]] [[The World Factbook]]in mukaan Kuuban [[bruttokansantuote]] henkeä kohti vuonna 2010 oli 9&nbsp;900 Yhdysvaltojen dollaria, samaa suuruusluokkaa muiden Karibian ja Keski-Amerikan maiden kanssa.<ref>[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2004rank.html?countryName=Cuba&countryCode=cu&regionCode=cam&rank=109#cu Country Comparison: GDP - per capita (PPP)] CIA Factbook</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuba”