Ero sivun ”Julius Krohn” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Henkilötietoja: tarkempaa tietoa taustasta |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Krohnin äiti oli Viipurin lähellä sijainneen [[Kiiskilän kartano]]n tytär, [[baltiansaksalaiset|baltiansaksala]]ista sukujuurta oleva Julie Dannenberg. Monipuolisesti lahjakas Julie osasi kahdeksaa kieltä ja soitti loistavasti pianoa.<ref name=Krohn>{{verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/wpoet/tiinakrohn/krohn.html | Nimeke = Krohn-suvun vaellustarina | Kirjoittaja = Tiina Krohn | Viitattu = 22.2.2014}}</ref>
Juliuksen isä, Saksasta [[Rügen]]in saarelta lähtöisin olleen köyhän leipurinkisällin Abraham Krohnin poika,<ref name="HS">[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/18.html Leopold Krohn vei sotalasaretin Kaukasian rintamalle] - HS 19.11.2005 ([https://web-beta.archive.org/web/20160115181031/http://www2.hs.fi:80/extrat/kaupunki/korttelit/18.html Archive.org])</ref><ref> V. K. Trast, [http://www.gutenberg.org/files/45987/45987-8.txt Julius Krohn runoilijana,] 1922, väitöskirja (project Gutenberg)</ref> panimonomistaja Leopold Wilhelm Krohn (1806–1890), oli rakastunut Suomeen ja Julieen vieraillessaan Kiiskilässä.{{Lähde}} Julius Krohnin äidinkieli oli siten [[saksan kieli|saksa]], mutta hänen avioiduttuaan perheen kotikieleksi vakiintui alusta lähtien suomi, niin että jo esikoispojan Kaarlen ensimmäinen kieli oli suomi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Silja Vuorikuru | Nimeke =Aino Kallas – Maailman sydämessä | Sivut = 17| Vuosi =2017 | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn =978-952-222-424-8 }}</ref>. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että hän korosti kansanrunojen läntisiä, germaanisia ja skandinaavisia, aineksia.{{Lähde}}
Krohn tuli ylioppilaaksi vuonna 1853, valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1860 ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1862.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Suonio (Julius Fredrik Leopold Krohn)| Tekijä = | Sivut =51 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Tutkijana hän kehitti [[folkloristiikka|folkloristiikan]] alan ensimmäisen tieteellisen metodin. Krohnin menetelmällä pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisia vaiheita sekä niiden kulkeutumista ja muuntumista. Menetelmä perustuu saman runon tai tarinan eri versioiden systemaattiseen vertailuun. Metodia kutsutaan nykyään maantieteellis-historialliseksi metodiksi tai suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Julius Krohnin poika, professori [[Kaarle Krohn]] (1863–1933), seurasi isänsä jälkiä, kehitti metodia edelleen ja teki siitä kansainvälisesti tunnetun.<ref>Frog: Revisiting the Historical-Geographic Method(s). In: [http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/English/RMN/RMN_7_Dec_2013_Limited_Sources_Boundless_Possibilities.pdf Lukin, Karina, Frog & Sakari Katajamäki (eds.), Limited Sources, Boundless Possibilities. Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts. A special issue of RMN Newsletter No 7, December 2013.]</ref>
| |||