Ero sivun ”Mikko Matilainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muutti englanninkielisen termin suomenkieliseksi, ja siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. |
Lisäämällä hänen perheestään. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 10:
Matilainen kertoo, että ensimmäisissä taisteluissa hän tunsi suunnatonta pelkoa, joka kuitenkin muuttui nopeasti eräänlaiseksi huumaksi. Erinomaisena ampujana sekä pelkäämättömänä ja nopeaälyisenä miehenä hän saavutti koko esimiehistönsä vankkumattoman luottamuksen. Matilaisen sankaritekojen esimerkkinä kerrotaan, että kun pataljoonan piti hyökätä yöllä yllätyshyökkäyksellä, lähetettiin sotamies Matilainen yksin vaientamaan vihollisen etuvartiomiehet. Kun tulta ei saanut avata, tappoi Matilainen vastustajan lyömällä häntä käsikranaatilla päähän. Erään kerran kun hyökkäys oli jumissa eikä panssarintorjuntaryhmä uskaltanut toimia, tempaisi sotamies Matilainen panssarintorjuntakiväärin eli [[Lahti L-39|Norsupyssyn]] itselleen ja ampui avoimelta kalliolta vihollisen [[panssarivaunu]]n tuleen. Matilainen jatkoi ampumista huolimatta siitä, että mainittu tankki ehti ampua neljä kertaa Matilaista kohti.
Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä [[Lapin sota]]an. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korpraalia korkeampaan [[sotilasarvo]]on, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut. Mikon perheeseen kuului myös Eino Armas Matilainen, joka oli myös sotimassa.
Matilainen kirjoitti JR 8:n sotilaiden vaiheita jatkosodan aikana kuvailleen muistelmateoksen ''Korpisoturit : muistelmia JR 8:n sotilaitten vaiheista sodassa 1941-44'' (WSOY 1960).
| |||