Avaa päävalikko

Muutokset

186 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
rv: linkitys täsmennyssivuun, viitteen perustelematon poistaminen, ei muokkausyhteenvetoa.
 
== Maantiede ==
[[Kuva:Lakepäijänne.svg|thumb|Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen [[Vesijärvi]], kaakkoispuolella sijaitsevat [[Ruotsalainen]] ja [[Konnivesi]] sekä pohjoispuoliset [[Leppävesi]], [[Saraavesi]], [[Vatianjärvi]], [[Kuusvesi]] ja [[Kynsivesi]]. ]]
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;118&nbsp;km². Järvi on 119 kilometriä pitkä, ja sen suurin leveys on 28 kilometriä.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88342&lan=fi www.ymparisto.fi – Päijänne]</ref> Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[TehinselkäRistinselkä]]. jaSuomen sisävesien syvin kohta (95,3&nbsp;m) sijaitsee Ristinselällä [[JudinsalonselkäToivakka|Toivakan]] kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, eteläosanjonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[AsikkalanselkäVirmaila]]nsaari, ja[[Salonsaari pohjoisosan(Päijänne)|Salonsaari]], [[VanhanselkäJudinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[RistinselkäVuoritsalo]]., ja kaikkiaan saaria on 1&nbsp;886 kappaletta.<ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>
 
Suomen sisävesien syvin kohta (95,3&nbsp;m) sijaitsee [[Ristinselkä|Ristinselällä]] [[Toivakan kunta|Toivakan kunnassa]] [[Rappukallio]]n edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. <ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>
 
Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmaila]]nsaari, [[Salonsaari (Päijänne)|Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1&nbsp;886 kappaletta.<ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>
 
Välillä esiintyi epäselvyyttä siitä, onko pinta-alaltaan Suomen järvistä toiseksi suurin Päijänne vai [[Inarijärvi]]. Inarijärveä pidettiin pinta-alaltaan suurempana.<ref>Tietojätti, artikkelit Päijänne ja Inarijärvi</ref> Sen sijaan vesimäärältään Päijänne on aivan kiistatta Suomen toiseksi suurin järvi. Myös Suomen pisin järvi Päijänne on, jos [[Iso-Saimaa|Ison-Saimaan]] eri järvialtaat lasketaan eri järviksi kuten varsinkin aikaisemmin monesti tehtiin.
 
== Matkustajaliikenne ==
Laivaliikenne oli Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto vielä 1920-luvulla mutta 1930-luvulla liikenne taantui. Laivayritysten kilpailu johti keskittymiseen. Laivayhtiöiden lopettaessa toimintaansa Päijänteen koko liikenne keskittyi Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy:n käsiin. Säännöllinen liikenne väheni, mutta matkustajaliikenneturistiliikenne piti laivaliikenteen kannattavanajotenkuten pinnalla. Laivaliikenne sai jatkoajan sodan ja auto- ja polttoainepulan takia. Vuosina 1944–1945 kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet laivoihin. Laivat [[S/S Suomi|Suomi]] ja [[M/S Jyväskylä|Jyväskylä]] hoitivat vuoroliikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä ja [[Kaima (laiva)|Kaima]] [[Rutalahti|Rutalahden]], Korpilahden [[Oittila]]n ja Jyväskylän välillä. Laivaliikenne loppui vuonna 1951 ja Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy lopetti toimintansa. Turistimatkailua on kuitenkin jatkettu joka kesä.<ref>Laitinen et al. 1997, s. 34–35 ja 153</ref>
 
Laivaliikenne sai jatkoajan sodan ja auto- ja polttoainepulan takia. Vuosina 1944–1945 kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet laivoihin.
 
Laivat [[S/S Suomi|Suomi]] ja [[M/S Jyväskylä|Jyväskylä]] hoitivat vuoroliikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä ja [[Kaima (laiva)|Kaima]] [[Rutalahti|Rutalahden]], Korpilahden [[Oittila]]n ja Jyväskylän välillä.
 
Laivaliikenne loppui vuonna 1951 ja Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy lopetti toimintansa. Turistimatkailua on kuitenkin jatkettu joka kesä.<ref>Laitinen et al. 1997, s. 34–35 ja 153</ref>
 
{| class="wikitable sortable" style="font-size:95%"