Ero sivun ”Anna Boleyn” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "Ajatusviivat" |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 34:
Annan sisar Mary Boleyn oli aiemmin vuosina 1519–1521 ollut kuninkaan rakastajatar. Suhde päättyi, kun Mary naitettiin hovimies [[William Carey]]lle. Huhuttiin, että Maryn kaksi lasta olisivat olleet Henrikin, vaikka lapset syntyivät ilmeisesti suhteen virallisesti päätyttyä. Mitään todisteita ei ole myöhemmästä huhusta, jonka mukaan Anna Boleynin äitikin olisi ollut Henrik VIII:n rakastajatar. Vaikuttaa siltä, että skandaalinkäryiset syytteet saivat alkunsa siitä, että [[Elizabeth Boleyn]]in nimi sotkettiin kuninkaan varhaiseen rakastajattareen [[Elizabeth Blount]]iin. Henrikin suhde Mary Boleyniin oli päättynyt jo jonkin aikaa ennen kuin hän ryhtyi suhteeseen Anna Boleynin kanssa. Anna Boleyn oli palannut Englantiin vuonna 1521, mutta suunniteltu avioliitto irlantilaisen serkun kanssa jäi solmimatta, ja kardinaali Wolsey lopetti hänen ja Percyn romanssin. 1520-luvun puoliväliin saakka hänestä ei vielä juuri ollut kuultu.
Henrik VIII pommitti Annaa kymmenillä rakkauskirjeillä. Usein ajatellaan, että Henrikin ihastus Annaan sai hänet etsimään keinoa mitätöidä ensimmäinen avioliittonsa. On kuitenkin todisteita siitä, että Henrik on voinut yhtä hyvin päättää lakkauttaa avioliittonsa Katariina Aragonialaisen kanssa vain siitä syystä, ettei tämä ollut synnyttänyt hänelle poikaa. Henrik uskoi poikaperillisen olevan välttämätön, jotta [[Tudor
Aluksi Anna Boleyn pidettiin taka-alalla, mutta vuonna 1528 oli jo yleisessä tiedossa, että Henrik aikoi mennä hänen kanssaan naimisiin. Anna Boleyn pitäytyi erossa politiikasta ja oli ystävällisissä väleissä kardinaali Wolseyn kanssa siitä huolimatta, että hänen isänsä ei voinut sietää kardinaalia. Hovissa Anna Boleyn riemuitsi uudesta elämäntyylistään: Henrik maksoi kaiken ja lahjoitti hänelle upeita pukuja ja koruja.
| |||