Avaa päävalikko

Muutokset

8 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Geneven protokolla kielsi 1925 kemialliset aseet.
 
27. kesäkuuta [[1928]] [[Pariisi]]ssa solmittu [[Kellogg–Briand-sopimus]] kielsi sodan [[politiikka|politiikan]] teon välineenä.<ref>http://www.yale.edu/lawweb/avalon/kbpact/kbmenu.htm</ref> Vaikka sen allekirjoitti 62 valtiota, ml. Suomi, sen tarkoitus estää sodat epäonnistui, mutta se vaikutti huomattavasti kansainvälisen lainoikeuden kehitykseen.
 
===Ensimmäinen maailmansota===
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittaneet ympärysvallat asettivat erityisen ”Sodan aloittajien vastuuta ja rangaistusten toimeenpanoa käsittelevän komission”. Se kokoontui 25. tammikuuta 1919 ja suositteli toimia vihollismaiden sotarikoksista syytettyjä kansalaisia vastaan. Komissio antoi raportin, jossa se totesi, että kaikki sodan lakeja ja tapoja tai ihmisyyden lakeja rikkoneet viholliset tuli asettaa syytteeseen käskyvallasta ja arvosta riippumatta. Tätä varten tuli perustaa erityinen korkea tuomioistuin, joka tutkisi ja tuomitsisi tapauksia kansainvälisen lainoikeuden mukaan. Suurin osa ympärysvalloista kannatti raporttia, mutta Yhdysvallat vastusti, sillä vastaavasta tuomioistuimesta ei ollut ennakkotapausta.<ref name="Bauer251–259"/>
 
Useat komission suosituksista sisällytettiin sotarikollisten rankaisemista käsitteleviin kohtiin Versaillesin rauhansopimuksissa. Ympärysvallat antoivat Saksalle 3. helmikuuta 1920 luettelon, jossa oli 896 oikeudella luovutettavan nimet. Saksan hallitus kuitenkin kieltäytyi ja esitti, että luettelon henkilöt tuli asettaa syytteeseen Saksan korkeimmassa oikeudessa Leipzigissä. Ympärysvallat suostuivat. Lopputuloksena vain hyvin harvat syytetyistä tuomittiin ja heistäkin monet pääsivät pakenemaan vankiloista. Joka tapauksessa annetut tuomiot osoittivat, että sotalakien rikkomisesta voitiin tuomita rangaistuksiin.<ref name="Bauer251–259"/>
963

muokkausta