Ero sivun ”Verona” versioiden välillä

| kotisivu = [{{URL|http://portale.comune.verona.it/ portale.comune.verona.it]}}

'''Verona''' on [[Veronan maakunta|samannimisen maakunnan]] pääkaupunki [[Adige]]joen varrella Pohjois-[[Italia]]ssa [[Veneto]]n [[Italian alueet|hallintoalueella]]. Se on [[Italia]]n huomattavimpia ja parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkeja. Sen kaupunkirakenteessa on säilynyt kerrostumia historian eri kausilta roomalaisajasta lähtien. Lähes 10 kilometrin pituisen muurikehän ympäröimä historiallinen keskusta on kuulunut vuodesta 2000 [[UNESCOUnesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on. Kaupunkilinnoituksena Verona on ainutlaatuinen tarjotessaan esimerkkejä erilaisista puolustusrakennelmista yli kahden vuosituhannen ajalta.

Veronan ympäristö [[Adige]]n eteläpuolella on jatkuvasti tihentyvää ja laajenevaa [[metropolialue]]tta liike- ja tuotantolaitoksineen, asuintaajamineen ja tiheine liikenneverkkoineen. [[Adige]]n pohjoispuolinen kukkulamaasto on ennen kaikkea hedelmä- ja viininviljelysaluetta, joskin suunnittelematon ja osittain luvattomasti toteutettu esikaupunkiasutus on leviämässä sinnekin. [[Verona (maakunta)|Veronan maakunta]] ulottuu lännessä Italian suurimpaan järveen, [[Gardajärvi|Gardajärveen]].

Verona kuuluu [[Italia]]n vauraimpiin kaupunkeihin ja sen talouselämä on monipuolisesti kehittynyt. Tärkeitä tuotannonaloja kaupungissa ja maakunnassa ovat muun muassa mekaaninen teollisuus, graafinen teollisuus, elintarviketeollisuus, kiviteollisuus (marmorin jalostus) ja huonekaluteollisuus. [[Verona (maakunta)|Veronan maakunta]] on yksi Italian tärkeistä viinintuotantoalueista ([[Valpolicella]], Amarone della Valpolicella- ja Bardolino -punaviinit, Soave, Recioto di Soave- ja Bianco di Gustoza -valkoviinit). Verona on kansainvälinen messu- ja kongressikaupunki, jossa on vuosittain kymmeniä eri alojen tapahtumia. Keskeinen messuinstituutio on ''Veronafiere''. Sen näyttelyalueen pinta-ala on 350 000 neliömetriä, josta katetttua tilaa 122 000 neliömetriä.

Veronalainen keittiö liittyy kiinteästi [[Veneto]]n ruokaperinteeseen, johon kuuluu [[riisi]]n, [[polenta]]n ja [[papuPavut|papujen]]jen käyttö perusaineksina. Kuivatusta [[turska]]sta tehty ''baccalà'' kuuluu tähän perinteeseen samoin kuin keitetty naudanliha, ''bollito''. Veronalainen erikoisuus on bolliton kanssa nautittava kastike ''pearà'', jonka uskotaan periytyvän jo [[langobardit|langobardien]] ajalta.

''Bigoli'', alun perin käsin tehty tuorepasta, on Veronan seudun perinneruokaa, jota voidaan höystää esimerkiksi Gardajärven [[särki]]kaloilla, jolloin syntyy ”''bigoi co le agole''”. Veronan seudulla viljeltävä riisi, ''Vialone nano veronese'', soveltuu puolestaan hyvin [[risotto]]ihin. ''Risotto con la tinca'' saa makunsa Gardajärven suutarista, kalasta, jota ei juuri muussa muodossa enää käytetä. Järven kalansaaliit päätyvät kuitenkin yhä harvemmin veronalaisiin ravintoloihin tai kotitalouksiin vaan jäävät suureksi osaksi paikalliseen käyttöön.

Veronalaiseen perinteeseen kuuluvat vedessä keitetyt jauho- ja perunapallerot, ''gnocchi alla veronese''. Tämä ruokalaji liittyy erityisesti Veronan karnevaalipäivään, jonka nimikin on ''il venerdi gnocolar''. [[Joulu]]na nautitaan ''pandoroa'', jälkiruokakaakkuajälkiruokakakkua, jonka kehittelyssä veronalaisllaveronalaisilla 1800-luvun sokerileipureilla oli osuutensa.

Veronalainen erikoisuus, hevosenlihamuhennos ”''pastissada de caval''”, kuuluu pysyvästi perinteisten veronalaisravintoloiden ruokalistalle. Tarina kertoo sen periytyvän goottilaiselta ajalta, jolloin [[Teoderik Suuri|Teoderik]] ja [[Odovakar]] ottivat yhteen Veronan edustalla. Sadat hevoset saivat taistelussa surmansa, ja asukkaat keksivät säilyttää hevosenlihaa viinissä, johon oli lisätty aromaattisia yrttejä. Lihasta valmistettiin hauduttamalla herkullista muhennosta. Nykyisin pastissadaa nautitaan yleensä polentan kera.