Ero sivun ”Lukkari” versioiden välillä

45 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(sanan merkityksen muutos selitetty ja virheitä korj.)
{{tämä artikkeli|käsittelee seurakunnan työntekijää. Muista merkityksistä, katso [[Lukkari (täsmennyssivu)]].}}
 
'''Lukkari''' (alk. ruotsin ''klockare'') oli alunperin seurakunnan kellonsoittaja, ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja,<ref name=kts>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=lukkari&SearchWord=lukkari&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 "lukkari"] Kielitoimiston sanakirjassa</ref><ref name=nes>Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634</ref> joka toimi ns. [[pappi|papin]] apulaisena<ref name=laihianhistoria>{{Kirjaviite | Tekijä = Armas Luukko | Nimeke = Laihian historia II | Julkaisija = Vaasa Oy | Vuosi = 1973 | Julkaisupaikka = Vaasa | Sivu = 245 | ISBN = 951-99066-1-4}}</ref>, Kellojen soittamiseen viittaakin nimitys, joka on lainaa ruotsin sanasta ''klockare'', joka tulee sanasta ''klocka'', "kello".<ref name=nes>Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634</ref><ref name=laihianhistoria/> Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin [[suntio]]lle.
 
Lukkari-sanan merkitys kuitenkin muuttui vähitellen, ja se käytettiin pitkään merkityksellä '''[[kanttori]]''', mutta silläkin merkityksellä se on jo pitkään vanhentunut.<ref name=kts/> Kantorilla oli tehtäviä esimerkiksi [[kinkerit|kinkereillä]]<ref name=kts2>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kinkerit&SearchWord=kinkerit&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 "kinkerit"] Kielitoimiston sanakirjassa</ref><ref name=nes/> ja silloin sitä nimenomaan kutsuttiin yleensä lukkariksi. Sanan merkitys siis muuttui vähitellen alkuperäisesta kellonsoittajasta ja tarkoitti ensin myös kirkonpalvelijaa ja sitten myös lasten opettajaa. Kun rooli kasvoi muussa kansanopetuksessa kuten kinkereillä, työn teki useimmiten kanttori, mutta nimitys jäi.
1 742

muokkausta