Ero sivun ”Ristinpäivä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Suomalainen kansanperinne: typo |
|||
Rivi 12:
Suomessa kumpaakaan ristinpäivää ei ole ainakaan [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeen vietetty [[pyhäpäivä]]nä. Kuitenkin molemmat olivat [[almanakka|almanakassa]] pitkään merkityt ''ristinpäivän'' (tai ''ristinpäiwän'') nimellä, 14. syyskuuta vuoteen [[1864]]<ref>[http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/186409.gif Skannattu kopio vuoden 1864 almanakan syyskuun sivusta], vrt. http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/186509.gif</ref><ref>Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri, s. 247</ref> ja 3. toukokuuta vuoteen [[1928]] saakka.<ref>[http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/192805.gif Skannattu kopio vuoden 1928 almanakan toukokuun sivusta], vrt. http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/192905.gif</ref> Nämä päivät eivät tuolloin olleet kenenkään [[nimipäivä|nimipäiviä]]. Molemmat tunnetaan suomalaisessa perinteessä myös kansanomaisina merkkipäivinä, joista on käytetty myös nimityksiä ''kevätristi'' (3. toukokuuta) ja ''syysristi'' (14. syyskuuta).<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Vilkuna, Kustaa | Nimeke = Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen| Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = 119 ja 121 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.6.2010 | Kieli = }}</ref>
Suomalaisessa kansanperinteessä varsinkin kevätristi on ollut huomattava merkkipäivä, joka etenkin [[Savo]]ssa ja [[Karjala]]ssa on tunnettu erityisesti karjan laitumellelaskemispäivänä
== Lähteet ==
|