Avaa päävalikko

Muutokset

2 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
p
Käyttäjän 213.216.201.44 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Huvilanvartija tekemään versioon.
== Elämää Vanhassa Suomessa ==
 
ytUusiUusi valtioyhteys ei mullistanut, lahjoitusmaakysymystä lukuun ottamatta, Vanhan Suomen elinoloja niin paljon kuin Suomessa on toisinaan haluttu nähdä. Maanviljely ja perinteinen elämäntapa säilyivät jokseenkin muuttumattomina myös uuden hallitsijan alaisuudessa. Uudenkaupungin rauhan sopimuksessa vuonna 1721 sovittiin myös Ruotsin vallan aikaisten lakien ja oikeuskäytännön jäämisestä voimaan Vanhan Suomen alueella. Alueen väestö sai myös harjoittaa vapaasti [[luterilaisuus|luterilaista uskontoaan]] ja verotus hoidettiin ruotsalaisen käytännön mukaisesti. Vanhan Suomen asukkaat olivat vapautetut sotilaspalveluksesta [[1797]] saakka. Käytäntö ei ollut poikkeuksellinen monikansallisessa keisarikunnassa.
 
Vanhassa Suomessa asunut [[rahvas]] jäi asuinsijoilleen alueen siirtyessä Venäjän valtaan, mutta valtaosa [[Aateli|aatelisto]]sta ja [[papisto]]sta oli paennut venäläismiehitystä Ruotsin puolelle jo isovihan aikana. Osa paenneista palasi takaisin Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen, mutta huomattava osa virkamiehistä ja papeista ei halunnut siirtyä Venäjän keisarin palvelukseen. Myöskään uusien pappien ja virkamiesten rekrytointi Ruotsin puoleisesta Suomesta ei sujunut suunnitellusti. Vajetta täytettiin Venäjältä ja [[Baltia]]n saksalaisalueilta kotoisin olevilla virkamiehillä. Vanhan Suomen virkamieskunta venäläistyi ja saksalaistui nopeasti. Alueen pappispula helpotti vasta Vanhasta Suomesta kotoisin olevan uuden pappissukupolven kasvaessa.