Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 2 vuotta sitten
→‎Siviilihallinto 1717–1721: Kieliasun selvennys.
Laamannikunta jakautui tavallisesti kolmen tai neljän, joskus kuuden<ref>Lindeqvist 1906 s. 295</ref> [[pitäjä]]n kokoiseen niin kutsuttuun vouti- tai kihlakuntaan. Pitäjän johtoon asetettiin [[nimismies (talonpoika)|nimismies]], jonka virka-alueena oli kuitenkin kirkko- eikä hallintopitäjä kuten ennen sotaa. Veronkanto järjestettiin venäläiseen tapaan: pitäjästä erotettiin [[manttaali|veromanttaaleja]], joista vastasivat kylänvanhimmat eli starostit. Nämä saattoivat olla esimerkiksi entisiä lautamiehiä tai vouteja.<ref name="luukko756757"/>
 
Voutina tai starostina toimiminen ei ollut juuri kenellekään miellyttävä tehtävä. He olivat pahassa välikädessä: kansa eli niukasti ja epäili heidänvoutien vetävän välistä, toisaalta venäläiset vaativat saataviaan. Verorästien välttämiseksi venäläiset määräsivät ylöskantomiehet henkilökohtaiseen vastuuseen verotuloista, ja silloin tällöin tuomittiin sakkoja rangaistukseksi. Kaupungeissa veronkantajia olivat pormestarit ja raatimiehet.<ref>Lindeqvist 1906 s. 295–296</ref>
 
===Venäläisten terrori===
Rekisteröitymätön käyttäjä