Ero sivun ”Länsiväylä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Historia: Lönnrotinkadun päässä ollut, satamaradan ylittänyt silta oli rakennettu kauan ennen Länsiväylän moottoritiesuunnitelmia
Rivi 26:
==Historia==
 
Moottoritien rakentaminen aloitettiin vuonna [[1961]]. Sen osuus Ruoholahdesta Gräsaan (Haukilahden liittymään) avattiin [[1. lokakuuta]] [[1965]], ja seuraavana vuonna sitä jatkettiin [[Suomenoja]]lle.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Etusivun uutiset 1938–1979 | Sivu = Kopio Uuden Suomen etusivusta 2.10.1965 (kirjassa ei ole sivunumeroita, mutta siihen mukaan otetut Uuden Suomen vanhat etusivut ovat kronologisessa järjestyksessä) | Julkaisija = Uusi Suomi | Vuosi = 1979 | Tunniste = 951-9082-04-02}}</ref> Espoonlahdelle saakka moottoritie oli valmis vuonna [[1969]]. Uusin osuus Kivenlahdesta Kirkkonummelle avattiin liikenteelle 29.10.2013.<ref>http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/kirkkonummi_kivenlahti/Tiedotearkisto/valmis</ref> Alun perin moottoritien oli tarkoitus ulottua Porkkalankadun yli Hietalahdenrantaa[[Hietalahdenranta]]a ja silloista satamarataa[[Helsingin satamarata|satamaradan]] linjausta pitkin [[Lönnrotinkatu|Lönnrotinkadulle]] ja [[Uudenmaankatu|Uudenmaankadulle]] saakka. Tästä jäänteenä on yhä Sinebrychoffin puiston alittava Mallaskadun tunneli, josta piti tulla Helsingin keskustan läntinen sisääntuloramppi, sekä sittemmin Ruoholahden rakentamisen yhteydessä (aikaisemmin alue oli lähinnä joutomaata) poistettu Lönnrotinkadun suora yhteys siltana nykyisen Radisson BLU:n vierestä Hietalahdenrannalle jaLänsiväylän korjattu linjaus Salmisaaressa, jossa moottoritie alun perin haaroittui laajasti tarkoituksena jatkaa tietä suoraan haaran keskeltä Porkkalankadun yli <ref>Kenen Helsinki (1970) | Niemi 1-liikennesuunnitelma - Helsingin tieverkko 1980</ref> Aikaisemmin myös Mechelininkadulta oli suora yhteys Länsiväylälle pohjoispuolelta, jonka poistaminen on sittemmin aiheuttanut mittavia liikenneongelmia, vaikkakin suurimmat ongelmat aiheuttaa liikennevalollinen suojatie sekä hankalat joukkoliikennekaistajärjestelyt Mechelininkadun eteläisen rampin edellä.
 
Länsiväylän edeltäjä oli vuosina [[1933]]–[[1938]] rakennettu kaksi­kaistainen Helsingistä [[Jorvas|Jorvakseen]] johtanut maantie, jonka eri osilla oli nimet ''Lauttasaarentie'' ja ''Jorvaksentie''. Tie johti johti Helsingin Lapinniemestä (Ruoholahdesta) [[Salmisaari|Salmisaareen]] (penger), siitä [[Lauttasaari|Lautta­saareen]] (silta 1935), sieltä edelleen Jorvaksentien nimisenä [[Koivusaari (Helsinki)|Koivusaareen]] (silta ja penger), edelleen [[Hanasaari (Espoo)|Hanasaareen]] (penger), Karhusaareen (silta ja penger), [[Otsolahti|Otsolahden]] yli (silta ja penger) ja Jorvaksentien nimisenä Espoon eteläosien kautta [[Espoonlahti (lahti)|Espoonlahden]] yli (silta 1937) Kirkko­nummen Jorvakseen. Siellä se liittyi vanhaan, [[Muurala]]n ja [[Kauklahti|Kauk­lahden]] kautta kulkevaan [[Kuninkaantie]]hen.<ref name=Gronroos>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/Tiet/Kt51.htm | Nimeke = Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km | Julkaisija = Matti Grönroos | Viitattu = 15.3.2011}}</ref> Vanha tie jäi kuitenkin Etelä-Espoon asukas­luvun kasvaessa auttamattomasti alimitoitetuksi, minkä vuoksi sitä korvaamaan rakennettiin moottori­tie. Moottoritien osuus Lauttasaaren länsiosasta [[Kivenlahti|Kivenlahden]] liittymään eli Martinsiltaan saakka rakennettiin alkuperäisen Jorvaksen­tien kohdalle leventämällä sitä ja muuttamalla risteykset [[eritasoliittymä|eri­taso­liittymiksi]], kun taas osuudet Ruoholahdesta Lauttasaareen ja Martinsillasta Espoonlahden sillalle olivat kokonaan uutta tietä. Länsiväylästä käytetään edelleenkin joskus myös nimeä Jorvaksentie, vaikka virallisesti tämä nimi on enää vain kantatien 51 Kirkkonummella olevalla osuudella.