Ero sivun ”Agamat” versioiden välillä

| leveys = 250

| kuvateksti = ''[[Agama planiceps]]''

| heimo_auktori = [[John Edward Gray|Gray]], 1827

| jako = Alaheimot

| jaot =

| wikispecies = Agamidae

| commonscat = Agamidae

}}

 

Heimoon kuuluu noin 300 lajia. Lajit ovat keskikokoisia tai pieniä, lähinnä [[selkärangattomat|selkärangattomia]] syöviä päiväeläimiä<ref name="Zoo"/>. Ne ovat melko vankkarakenteisia [[liskot|liskoja]], joilla on melko pitkä häntä, hoikat raajat, pitkiin kynsiin päättyvät varpaat sekä erottuva pää. Ruumista peittävät suomut muodostavat säännöllisen kuvioinnin, mutta pään suomut sijoittuvat epäsymmetrisesti<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä=Koivisto, I., Terhivuo, J., Pakarinen, R. & Paalosmaa, H. | Nimike= Maailman uhanalaiset eläimet – Osa 5: Matelijat, sammakkoeläimet, linnut | Kappale = | Sivu =44 | Selite= | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4690-X }}</ref>. Agamilla on yleensä raskas ja pyöreä pää, hieman sivuilta litistynyt ruumis ja pitkät, hennot raajat. Useilla lajeilla on [[heltta (eläimet)|helttoja]] ja muita ihopoimuja, joita ne käyttävät [[soidin]]menoissa. Agamien ihossa ei ole luutumia, eikä niiden häntä uusiudu kuten [[sisiliskot|sisiliskoilla]]<ref name="Zoo"/>. Useimpien lajien [[naaras|naaraiden]] ja [[koiras|koiraiden]] väritys poikkeaa huomattavasti toisistaan. Naaraat ovat usein ruskeita, kun taas koiraat ovat kirkasvärisempiä etenkin lisääntymisaikaan. Hampaisto on monipuolinen. Siitä voidaan erottaa etu-, kulma- ja poskihampaat. Tällainen hampaisto soveltuu hyvin [[hyönteiset|hyönteisten]] pyydystämiseen ja pilkkomiseen. Agamoihin kuuluu myös kasvinsyöjiä ja kaikkiruokaisia lajeja. Useimmat lajit liikkuvat öisin<ref name="MUE"/>. Heimon kaikki lajit munivat munia<ref name="Zoo">{{Kirjaviite | Tekijä= Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-08250-3}}</ref>.

{{Tynkä/Matelija}}