Ero sivun ”Suomen sisällissodan nimet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
mainio juttu, varmasti uskon
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 57:
Professori Pertti Haapala (TaY, Historian laitos) on laatinut sodan eri nimistä seuraavan yhdistelmän: "Suomen vuoden 1918 sota oli sisällissotaa, jossa työväestö kävi luokkasotaa porvaristoa vastaan saavuttaakseen kansalaisuuden, jonka se sai – kiitos Suomen kansallisen vapautumisen, jonka puolesta porvaristo taisteli voidakseen kukistaa työväen kapinan ja vallankumouksen".
 
Tukholman pormestari ja vasemmistososialistina tunnettu Carl Lidhagen käydessään vuoden 1917 lopulla ja seuraavan vuoden alkupuoliskolla Suomessa puhui ikimuistoisista ajoista lähtien vallinneesta 'ylä- ja alaluokan välisestä luokkataistelusta'. Hän näki kansalaissodan luokkien, rotujen ja kieliryhmien välisenä sotana. Sosialistit julistivat taistelevansa vuoden 1917 jälkipuoliskolla ja seuraavan vuoden alussa virkavaltaisuutta vastaan. Tahtoen tai tahtomattaan he tulivat samalla vastustaneeksi Ruotsin vallan ajalta periytyvää leimallisesti ruotsia käyttävää virkakoneistoa. Lindhagen samaisti 'herrat', joita vastaan punaiset julistivat taistelevansa, ruotsinkieliseksi yläluokaksi. Ruotsinkieliset itse, kuten hän totesi, näkivat olevan ensisijaisesti kysymys rotu- ja kielitaistelusta. Lindhagen tuki väitettään myös sillä, että valkoisen armeijan johto oli ruotsinkielinen.{{lähde|keskustelupalstoilta kopioitua juttua, nimen kirjoitusvirhettä myöten}}
 
Vuonna 1919 suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja, maisteri Eric von Rettig totesi: "Katkeraa suomalais-ruotsalaista taistelua on käyty Suomessa. Tämä taistelu ei ole aiheutunut vain kielellisistä eroista. Se on ollut kahden kansakunnan, kahden rodun välistä taistelua." Hänen mielestään sota oli siis myös rotusota ja kielisota. (Lille, Den svenska nationalitetens i Finland samlingrörelse, s 998-999, viite Pekka Kalevi Hämäläisen kirjassa Kielitaistelu Suomessa 1917–1939, s. 70. WSOY 1968)