Ero sivun ”Venäjän–Turkin sota (1768–1774)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis sodan tapaht |
typo, väliots, kuva |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Hackert, Die Zerstörung der türkischen Flotte in der Schlacht von Tschesme, 1771.jpg|thumb|Tšesmen meritaistelu. Jakob Philipp Hackertin maalaus. Eremitaasin museo.]]
'''Venäjän–Turkin sota (1768–1774)''' johtui Venäjän keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] halusta saada Venäjälle satamia [[Mustameri|Mustaltamereltä]] ja vapauttaa [[Balkan|Balkanin]] kansoja Turkin vallan alaisuudesta. Pidettiin myös tärkeänä, että Mustaltamereltä olisi vapaa pääsy [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]] läpi Välimerelle.<ref name=ki>{{Kirjaviite | Tekijä = Heikki Kirkinen (päätoim.) | Nimeke = Venäjän ja Neuvostoliiton historia| Vuosi = 1986| Sivu = 195–197| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn = 951-1-08450-X | Viitattu = 30.4.2017 }}</ref>
Sotaa edelsi vuonna 1735 syttynyt [[Puolan perimyssota]], jossa Venäjä oli samalla puolella [[Habsburgien monarkia|Itävallan]] kanssa. Itävalta kuitenkin irrottautui sodasta vuonna 1737. Samanaikaisesti Ruotsissa nousi valtaan sotaisa [[Hatut|hattupuolue]], joka alkoi harjoittaa Venäjän-vastaista politiikkaa. Venäjän oli solmittava [[Belgradin rauha]] 1739 epäedullisin ehdoin, eikä sodassa valloitettuja alueita saatu sen haltuun. Balkanin ortodoksinen väestö oli kuitenkin jo herännyt huomaamaan venäläiset uskonveljikseen.<ref name=ki />
==Sodan alku==
Katariinan noustua valtaan aloitettiin Venäjällä voimakas propaganda Balkanin kansojen vapauttamiseksi ja vapaan merenkulun luomiseksi. Turkki oli huolestunut Venäjän vaikutusvallan kasvusta ja valtiontalouden mahdollisista tullitulojen menetyksestä, jos kauppaväylät vapautuisivat. Turkki esitti Ranskan ja Itävallan tukemana vaatimuksen, että Venäjän pitäisi vetää joukkonsa pois Puolasta.<ref name=ki /> Kun Venäjä ei tähän suostunut, Turkki julisti sille sodan 6. lokakuuta 1768 ja otti Venäjän Turkin-lähetystön henkilökunnan vangiksi.
Venäjä aloitti nopeasti sotatoimet Mustanmeren itäosan [[Azov|Azovassa]]. Lisäksi kenraalien Aleksandr Golitsynin ja Pjotr Rumjantsevin johtamat joukot valloittivat [[Moldova|Moldovaa]]. Venäjän laivasto purjehti kohti Kreikkaa ja se löi kesäkuussa 1770 Tšesmen (Çeşme) salmessa Turkin laivaston ja valloitti suuren osan alueen saarista. Samalla venäjä sai haltuunsa [[Asovanmeri|Asovanmeren]] rannat ja [[Krim|Krimin]].<ref name=ki />
==Neuvottelut==
Turkki oli valmis rauhanneuvotteluihin.
==Katso myös==
|