Wikipedia

Ero sivun ”Verona” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Ritsarska) ja palautettiin versio 15748098, jonka on tehnyt Archaeodontosaurus
päivitystä, vuosilukujen ylilinkitys pois
Rivi 2:
| virallinen_nimi = Verona
| muu_nimi =
| alkuperäinen_nimi = <!-- kaupungeille, joiden alkuperäinen nimi ei ole suomenkielinen -->
| lempinimi =
| motto =
Rivi 25:
| alueen_nimi1 = [[Kuva:Flag of Veneto.svg|20px|border|Veneton lippu]] [[Veneto]]
| aluetyyppi2 = Maakunta
| alueen_nimi2 = [[VeronaVeronan (maakunta)|Verona]]
| aluetyyppi3 =
| alueen_nimi3 =
Rivi 33:
| johtajan_arvonimi =
| johtajan_nimi =
| johtajan_arvonimi1 = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja -->
| johtajan_nimi1 =
| johtajan_arvonimi2 =
Rivi 43:
| perustettu_nimeke = Perustettu
| perustettu_päivämäärä = [[49 eaa.]] (roomal. [[municipium]])
| perustettu_nimeke2 = <!-- Incorporated (town) -->
| perustettu_päivämäärä2 =
| perustettu_nimeke3 = <!-- Incorporated (city) -->
| perustettu_päivämäärä3 =
| pinta-ala_huom =
Rivi 53:
| pinta-ala_veden_osuus% =
| pinta-ala_metro =
| väkiluku_vuosi = 200831.12.2015
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi = <!--kylälle tai pienemmälle asutukselle (kaupungin ollessa kyseessä jätä tyhjäksi)-->
| väkiluku_yhteensä = 258 765<ref name=popu2015>{{Verkkoviite | Osoite = http://demo.istat.it/bil2015/index_e.html | Nimeke = Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December | Tekijä = Istat - Istituto Nazionale di Statistica | Julkaisu = Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain | Viitattu = 29.4.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| väkiluku_yhteensä = 265410
| väestötiheys = 1284,51 252
| väkiluku_metropoli =
| väestötiheys_metro =
Rivi 77:
| huomautukset =
}}
'''Verona''' on [[Veronan maakunta|samannimisen maakunnan]] pääkaupunki [[Adige]]joen varrella Pohjois-[[Italia]]ssa [[Veneto]]n [[Italian alueet|hallintoalueella]]. Se on [[Italia]]n huomattavimpia ja parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkeja. Sen kaupunkirakenteessa on säilynyt kerrostumia historian eri kausilta roomalaisajasta lähtien. Lähes 10 kilometrin pituisen muurikehän ympäröimä historiallinen keskusta on kuulunut vuodesta [[2000]] [[UNESCO]]n [[maailmanperintöluettelo]]on. Kaupunkilinnoituksena Verona on ainutlaatuinen tarjotessaan esimerkkejä erilaisista puolustusrakennelmista yli kahden vuosituhannen ajalta.
 
Verona on Euroopan tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtia. Se on huomattava tuotannon ja liike-elämän keskus sekä vilkas matkailukaupunki. Noin 12 kmkilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen sijaitsee Verona-Villafrancan lentokenttä [[Verona-Villafrancan lentokenttä|''Valerio Catullo'']]. Veronassa on [[yliopisto]] (toiminut itsenäisenä vuodesta [[1982]]) ja piispanistuin jo [[200-luku|200-luvulta]] lähtien. Veronassa pidetään keväisin Italian tärkeimmät viinimessut ''Vinitaly''. Kaupungissa ilmestyy 7-päiväinen sanomalehti [[L’Arena]] (perustettu 1866). Kesäiset oopperajuhlat ja [[Romeo ja Julia|Romeon ja Julian]] traagisen rakkaustarinan kuvitellut tapahtumapaikat ovat kaupungin matkailuvaltteja historiallisen kaupunkikuvan ohella.
 
== Ympäristö ==
Rivi 91:
[[Tiedosto:VeronaArena.jpg|thumb|Veronan amfiteatteri Arena]]
 
Veronan varhaisin asutus on sijainnut [[Adige]]n vasemman rannan kukkuloilla. Verona oli tärkeiden kulkureittien risteyskohta, ja sen merkitystä lisäsi vuonna [[148 eaa.]] perustettu roomalainen sotilastie [[Via Postumia]], joka Veronan kohdalla ylitti Adigen. Ylityspaikan viereen, nykyisen Colle di San Pietron rinteille muodostui roomalainen [[siirtokunta]], joka todennäköisesti [[80-luku eaa.|80-luvulla eaa.]] myös linnoitettiin. Vuonna [[49 eaa.]] Verona sai roomalaiskaupungin, [[municipium]]in aseman. Asutus siirrettiin silloin Adigen oikeanpuoleiselle rannalle. Sinne perustettiin muurien suojaama kaupunkilinnoitus roomalaista ruutuasemakaavaa soveltaen.
 
Verona oli Rooman keisariajalla vauras ja osittain komeasti rakennettu kaupunki. Nykyisen [[Piazza delle Erbe (Verona)|Piazza Erben]] kohdalla sijaitsi monumentaalirakennusten ja pylväskäytävien reunustama [[forum]]. Muurin ulkopuolelle rakennettuun [[amfiteatteri]]in mahtui 30&nbsp;000 katsojaa ja se oli [[Rooma]]n [[Colosseum]]in sekä [[Capua]]n ja [[Milano]]n amfiteattereiden jälkeen [[Italia]]n suurin. Joen vasemmalla rannalla kohosi julkisten rakennusten ryhmä taitavasti jokimaisemaan sijoitettuna, mikä antoi kaupunkikuvalle [[hellenismi|hellenististä]] komeutta. Veronassa yhtyi neljä roomalaistietä: Via Gallica, Via Augusta, Vicum Veronensium ja [[Via Postumia]]. Adigen yli johti kaksi siltaa, Ponte Pietra ja Ponte Postumia, joista edellinen on jäljellä.
 
=== Myöhäisantiikki ja varhaiskeskiaika ===
Kristinusko tuli Veronaan [[200-luku|200-luvulla]], mutta vasta Veronan kahdeksannen piispan [[Zeno Veronalainen|Zenon]] (k. [[380]]) aikana [[katolinen kirkko|katolisuus]] sai vankemman jalansijan kaupungissa. Zenosta tulikin Veronan suojeluspyhimys. Kaupungissa alettiin [[300-luku|300-luvun]] puolivälistä lähtien rakentaa kirkkoja pääasiassa muurien ulkopuolelle vanhojen hautausmaa-alueiden yhteyteen. Ensimmäisen vuosituhannen lopulla kaupungissa oli jo viitisenkymmentä kirkkoa.
 
Antiikin Veronan vähittäinen rappeutuminen oli alkanut jo [[200-luku|200-luvun]] lopulta lähtien ja nopeutui [[kansainvaellusaika]]an siirryttäessä. [[400-luku|400-luvulla]] [[gootit|ostrogoottien]] kuningas [[Teoderik Suuri]], joka ajoittain hallitsi Veronasta käsin ja rakennutti sinne palatsinsa, yritti vielä kohentaa kaupunkia kunnostamalla raunioituneita julkisia rakennuksia. Vanhojen muurien vahvistukseksi hän rakennutti uuden, ulomman kehämuurin. [[Langobardit]] ottivat Veronan haltuunsa vuonna [[568]]/[[569]] ja hallitsivat aluksi sieltä käsin. Vuoden [[590]] suuri tulipalo teki perusteellista tuhoa kaupungissa lamauttaen sen elämän pitkiksi ajoiksi. Kaupunkipalo merkitsi Veronan kohdalla lopullista siirtymistä [[antiikki|antiikista]] [[keskiaika]]an.
 
[[Karolingit]] saivat Veronan haltuunsa [[774]]. Italian kuninkaaksi nimitetty [[Pipin]] hallitsi sieltä jonkin aikaa, sen jälkeen Veronassa pitivät valtaa kreivit yhdessä piispan kanssa. [[800-luku|800-luvun]] lopulla ja [[900-luku|900-luvun]] alkupuolella, kansallisten kuninkaiden aikana, Verona oli hetkellisesti Italian pääkaupunkina. Jatkuva uhka [[unkarilaiset|unkarilaisten]] taholta varjosti kaupungin ja ympäröivän maaseudun elämää koko 900-luvun alkupuoliskon ajan. Muurien ulkopuolella sijainneet kirkot muun muassa joutuivat hävityksen kohteeksi.
 
=== Sydänkeskiaika ===
Kun [[Otto I Suuri|Otto I]] oli kukistanut [[unkarilaiset]] vuonna [[955]], alkoi Veronassakin uusi elpymisen ajanjakso. Kauppa ja rahatalous kehittyivät, ja uusi yhteiskuntaluokka, kauppiaat, astui näyttämölle. Valta siirtyi vähitellen kreivin ja piispan käsistä kunnallista yhteishallintoa edustaville elimille. Tämä ”kommuunin” kausi alkoi Veronassa [[1100-luku|1100-luvun]] alkupuolella. Uutta hallintomuotoa edustavat [[konsuli]]t mainitaan ensimmäisen kerran [[1136]].
 
Tänä aikana myös Veronan kaupunkikuva muuttui. Vuoden [[1117]] suuren [[maanjäristys|maanjäristyksen]] jälkeen kaupungin merkittävimmät kirkot jälleenrakennettiin, ja ne saivat [[romaaninen tyyli|romaanisen tyylin]] mukaisen entistä komeamman asun. Samaa tyyliä edusti uuden kaupunginhallinnon palatsi, Palazzo del Comune, joka alun perin oli nelisiipinen rakennus kulmatorneineen. Ehkä eniten kaupunkikuvaa muuttivat [[aateli]]ston asuintornit, joita kohosi kaupungin alueelle kymmenittäin, ehkä sadoittain. Mahtisukujen kesken vallitsi jatkuva sotatila. Väkivaltaisuuksiin kyllästyneet kaupungin asukkaat olivat lopulta valmiit hyväksymään johtajakseen itsevaltaisen ruhtinaan. Ensin tällaista valtaa käytti keisari [[Fredrik II (keisari)|Fredrik II]]:n suosima Ezzelino III da Romano, joka osoittautui julmaksi tyranniksi.
Rivi 109:
=== Della Scala -ruhtinaiden kausi ===
[[Tiedosto:Arche scaligere.jpg|thumb|Arche scaligeren aitaus]]
Ezzelinon kukistuttua alkoi Veronan [[keskiaika|keskiajan]] loistokausi, Scala-ruhtinaiden aika (1226–1387). Ruhtinaista huomattavin oli [[Cangrande I della Scala]] (k. 1329), jonka hovi oli merkittävä kulttuurin keskus ja veti puoleensa oppineita ja taiteilijoita kaikkialta Italiasta. Cangranden aikana valmistui kaupungin uusi muurikehä, keskiajan pisimpiä Euroopassa. Mastino II:n aikana Veronan valta oli laajimmillaan ulottuen aina [[Toscana]]an saakka. Kaupunkikuvaa kehitti edustavammaksi varsinkin Cansignorio della Scala. Keskeiset [[piazza]]t muotoutuivat. Aikaa myöten ruhtinaiden hallinto muuttui kuitenkin kansaa sortavaksi tyranniaksi ja sortui lopulta [[Milano]]n [[Visconti]]en ottaessa Veronan haltuunsa [[1387]].
 
=== Verona Milanon ja Venetsian alaisena ===
Milanolaisen Visconti-suvun lyhyen hallituskauden aikana ([[1387]]–[[1405]]1387–1405) Verona menetti kokonaan hallinnollisen itsenäisyytensä ja joutui suorittamaan Milanolle raskaita veroja ja maksuja. Vuodet [[1402]]–[[1404]]1402–1404 Verona oli [[Padova]]n [[Carrara]]-suvun hallussa ja päätyi vuonna [[1405]] [[Venetsia]]n alaiseksi. Lyhyttä itävaltalaisepisodia ([[1509]]–[[1516]]1509–1516) lukuun ottamatta Venetsian hallinto jatkui vuoteen [[1797]]. Kaupungin talous elpyi vaikka sen kauppa kärsi Venetsian kontrollista. Myös rakennustoiminta vilkastui ja väkiluku kasvoi yli 50&nbsp;000 asukkaaseen. [[Renessanssi]]palatsit ja uudet kaupunginportit rikastuttivat kaupunkikuvaa. Kaupunginmuureja vahvistettiin [[bastionijärjestelmä]]llä. Pahan takaiskun aiheutti vuoden [[1630]] [[rutto]]epidemia, jolloin väkiluku putosi lähes kolmannekseen entisestä. [[1700-luku|1700-luvulla]] Verona oli jälleen elpynyt ja siellä kukoisti hienostunut kulttuurielämä.
 
=== Verona uudemmalla ajalla ===
[[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikana heikentynyt Venetsian tasavalta ei kyennyt puolustamaan Veronaa. [[Ranska]]n ja Itävallan armeijat kilpailivat kaupungin omistamisesta. [[Lunevillen rauha]]ssa [[1801]] Verona jaettiin kahtia. Adigen vasen puoli tuli itävaltalaisten, oikea ranskalaisten hallintaan. Vuonna [[1814]] koko kaupunki joutui [[Itävalta|Itävallalle]], joka teki siitä vahvasti linnoitetun sotilastukikohdan osana laajempaa linnoitusjärjestelmää: Veronan, [[Mantova]]n, [[Peschiera]]n ja [[Legnago]]n nelikulmiota.
 
[[Itävalta|Itävallan]] hallinnosta Verona vapautui [[1866]], jolloin se liitettiin [[Italia]]n kuningaskuntaan. [[1800-luku|1800-luvun]] jälkipuoliskolla alkoi kaupungin laajentumis- ja teollistumisprosessi, joka ei kuitenkaan ole hävittänyt vanhan, historiallisen kaupungin yhtenäistä, monista aikakerrostumista muodostuvaa rakennetta.
 
== Väestö ==
Veronan väestönkehitys oli voimakasta [[1900-luku|1900-luvun]] alusta [[1970-luku|1970-luvulle]] asti, jolloin asukasluku saavutti huippunsa (266&nbsp;000 asukasta). Sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Toukokuussa [[2006]] Veronan asukasluku oli 260&nbsp;250, josta naisia 136&nbsp;466 ja miehiä 123&nbsp;784. Kaupungin väestö on ikääntymässä. Yli 65-vuotiaiden osuus oli vuonna [[2004]] 22&nbsp;%. Veronan historiallisen keskustan alueella asuu noin 30&nbsp;000 henkeä.▼
 
Maahanmuuttajien määrä Veronassa on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuoden [[2005]] väestötilaston mukaan kaupungin asukkaista ulkomailta muuttaneita oli 9&nbsp;% eli 23&nbsp;000, eniten [[Sri Lanka]]sta ja [[Romania]]sta tulleita. Koko Veronan maakunnassa maahanmuuttajia oli 65&nbsp;000, marokkolaiset suurimpana ryhmänä.▼
▲Veronan väestönkehitys oli voimakasta [[1900-luku|1900-luvun]] alusta [[1970-luku|1970-luvulle]] asti, jolloin asukasluku saavutti huippunsa (266&nbsp;000 asukasta). Sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Toukokuussa [[2006]] Veronan asukasluku oli 260&nbsp;250, josta naisia 136&nbsp;466 ja miehiä 123&nbsp;784. Kaupungin väestö on ikääntymässä. Yli 65-vuotiaiden osuus oli vuonna [[2004]] 22&nbsp;%. Veronan historiallisen keskustan alueella asuu noin 30&nbsp;000 henkeä.
 
▲Maahanmuuttajien määrä Veronassa on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuoden [[2005]] väestötilaston mukaan kaupungin asukkaista ulkomailta muuttaneita oli 9&nbsp;% eli 23&nbsp;000, eniten [[Sri Lanka]]sta ja [[Romania]]sta tulleita. Koko Veronan maakunnassa maahanmuuttajia oli 65&nbsp;000, marokkolaiset suurimpana ryhmänä.
 
=== Asukasmäärän kehitys ===
 
* [[200-luku]] – noin 25&nbsp;000
* [[850-luku]] – noin 10&nbsp;000
* [[1130-luku]] – noin 12&nbsp;000
* [[1200-vuosikymmen]] – noin 30&nbsp;000
* [[1420]] – noin 14&nbsp;000 (ruttoepidemia)
* [[1470-luku]] – noin 30&nbsp;000
* [[1500-vuosikymmen]] – noin 42&nbsp;000
* [[1630]] – ennen ruttoepidemiaa 53&nbsp;000
* [[1631]] – ruttoepidemian jälkeen 21&nbsp;000
* [[1770-luku]] – noin 42&nbsp;000
* [[1800-vuosikymmen]] – noin 50&nbsp;000
* [[1870-luku]] – noin 67&nbsp;000
* [[1900-vuosikymmen]] – noin 100&nbsp;000
 
== Hallinto ==
Kaupungin hallintoelimiä ovat viideksi vuodeksi kerrallaan valittava [[kaupunginvaltuusto]] ja [[kaupunginhallitus]], jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ({{k-it|sindaco}}). Kaupunginhallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 14 jäsentä. Kaupunki jakaantuu kahdeksaan hallinnolliseen piiriin, joilla on oma kaupunginosavaltuustonsa ja johtajansa.
 
Vuoden [[2002]] kunnallisvaaleissa keskusta-vasemmisto sai Veronassa enemmistön [[kaupunginvaltuusto|valtuustoon]]. Myös nykyinen [[kaupunginjohtaja]] [[Paolo Zanotto]] kuuluu tähän ryhmittymään.
 
== Talous ==
 
Verona kuuluu [[Italia]]n vauraimpiin kaupunkeihin ja sen talouselämä on monipuolisesti kehittynyt. Tärkeitä tuotannonaloja kaupungissa ja maakunnassa ovat muun muassa mekaaninen teollisuus, graafinen teollisuus, elintarviketeollisuus, kiviteollisuus (marmorin jalostus) ja huonekaluteollisuus. [[Verona (maakunta)|Veronan maakunta]] on yksi Italian tärkeistä viinintuotantoalueista ([[Valpolicella]], Amarone della Valpolicella- ja Bardolino -punaviinit, Soave, Recioto di Soave- ja Bianco di Gustoza -valkoviinit). Verona on kansainvälinen messu- ja kongressikaupunki, jossa on vuosittain kymmeniä eri alojen tapahtumia. Keskeinen messuinstituutio on ''Veronafiere''. Sen näyttelyalueen pinta-ala on 350&nbsp;000 neliömetriä, josta katetttua tilaa 122&nbsp;000 neliömetriä.
 
== Liikenne ==
Rivi 163 ⟶ 162:
[[romaaninen arkkitehtuuri|Romaanisen arkkitehtuurin]] helmiä ovat [[San Zeno Maggiore]]n ja [[San Lorenzo (kirkko Veronassa)|San Lorenzon]] kirkot. Muita merkittäviä [[keskiaika]]isia kirkkoja ovat [[Veronan tuomiokirkko|Veronan tuomiokirkko Santa Maria Matricolare]] ja ''San Fermo Maggiore'', molemmat [[gotiikka|gotiikan]] kaudella uudistettuja, sekä Veronan goottilaisen kirkkoarkkitehtuurin päätyö, [[dominikaanit|dominikaanikirkko]] ''Santa Anastasia''. [[Gotiikka|Gotiikan]] ajan ainutlaatuinen erikoisuus on ''Della Scala''-suvun ruhtinaiden aidattu hauta-alue monumentaalisine muistomerkkeineen (''Arche scaligere'') vanhan kaupungin keskustassa. Tältä ajalta on myös yksi Veronan tunnusomaisimmista rakennuksista, Scala-ruhtinaiden linna ''Castelvecchio'' ja siihen liittyvä silta ''Ponte Scaligero''.
 
Renessanssiajan huomattavin arkkitehti Veronassa oli [[Michele Sanmicheli]], jonka töitä ovat kaupunginmuurin portit ''Porta Nuova'', ''Porta Palio'' ja ''Porta San Zeno'' sekä taidehistoriallisesti merkittävät palatsit ''Palazzo Canossa'', ''Palazzo Pompei'' ja ''Palazzo Bevilacqua''. [[1700-luku|1700-luvulla]] syntyi [[amfiteatteri]]n äärelle kaupungin uusi keskusta ''Piazza Bra''. Sen pohjoisreunalla on leveä jalkakäytävä ''Liston'' kahvila- ja ravintolaterasseineen. Vanhaa ja uutta keskustaa yhdistää Piazza Bran nurkalta lähtevä vilkas [[kävelykatu|jalankulkukatu]] ''Via Mazzini'' elegantteine myymälöineen.
 
Verona oli 1800-luvun lopulle asti Italian maalauksellisimpia kaupunkeja, mutta vuoden [[1882]] tuhoisan [[tulva]]n jälkeen tapahtunut [[Adige]]joen uoman ja sitä reunustavien rakennusten kovakourainen käsittely hävitti osan tätä maalauksellisuutta. [[Toinen maailmansota]] aiheutti Veronassa myös suurta tuhoa, mutta kaupungin tunnusomaiset piirteet säilyivät entisellään. Esimerkiksi saksalaisten vetäytyessään räjäyttämät historialliset sillat entisöitiin huolellisesti.
 
== Nähtävyydet ==
 
=== Roomalaisajan jäännöksiä ===
* ''Porta Borsari'', pääkadun Decumanus Maximuksen portin ulkofasadi [[Ensimmäinen vuosisata|1. vuosisadalta]]
* ''Porta dei Leoni'', tärkeimmän poikkikadun Cardo Maximuksen portin säilynyttä fasadia [[Ensimmäinen vuosisata|1. vuosisadalta]], sen takana osia tasavallan aikaisesta tiiliportista [[Ensimmäinen vuosisata eaa.|1. vuosisadalta eaa.]]
* ''Arco dei Gavi'', Gaviusten suvun kunniaportti, sijaitsi alun perin Via Postumialla kaupunginmuurin ulkopuolella, [[200-luku|200-luvulta]]
* ''Arena'', Veronan amfiteatteri [[Ensimmäinen vuosisata|1. vuosisadalta]]
* ''Roomalaisen teatterin'' rauniot Adigen vasemmalla rannalla, [[Ensimmäinen vuosisata eaa.|1. vuosisadalta eaa.]]
* ''Ponte Pietra'', Veronan vanhin säilynyt kaupunkielementti, mutta vain vasemman rannan puoleinen osa on roomalaisajan rakennetta, [[Ensimmäinen vuosisata eaa.|1. vuosisadalta eaa.]]
 
<gallery>
Rivi 185 ⟶ 184:
 
=== Kirkkoja ===
* [[Veronan tuomiokirkko]] romaaniselta ja goottilaiselta ajalta, [[1100-luku|1100]]–[[1400-luku|14001100–1400-luvuilta]]. Jäännöksiä myös vanhemmista rakennusvaiheista.
* [[San Zeno Maggiore|San Zeno]] [[1100-luku|1100]]–[[1300-luku|13001100–1300-luvuilta]]. Veronan "toinen katedraali", yksi Pohjois-Italian merkittävimmistä romaanisista kirkoista. Arvokkaat pronssireliefein koristellut ovet. Mantegnan alttaritriptyykki.
* ''Santa Anastasia'', dominikaanikirkko, aloitettu 1200-luvulla. Veronan huomattavin goottilainen kirkko.
* ''San Fermo Maggiore'' fransiskaanikirkko. Kaksoiskirkko, joka muodostuu romaanisesta alakirkosta ja [[1200-luku|1200-]] ja [[1300-luku|1300-luvuilla]] rakennetusta goottilaisesta yläkirkosta.
* [[San Lorenzo (kirkko Veronassa)|San Lorenzo]] Veronan vanhimpia ja vaikuttavimpia romaanisia kirkkoja, osittain 1000-luvulta.
* [[Santa Maria in Organo]] joen vasemmalla rannalla, kiinnostava erityisesti [[renessanssi]]ajan maalaus- ja intarsiakoristelun takia.
Rivi 199 ⟶ 198:
 
=== Linnoja ja palatseja ===
* ''Castelvecchio'', Cangrande II della Scalan rakennuttama tiililinna [[1300-luku|1300-luvulta]]. On Adigen yli johtavine siltoineen yksi Veronan tunnusomaisimpia rakennuskokonaisuuksia.
* ''Palazzo del Comune'', monia vaiheita kokenut Veronan raatihuone Piazza Erben äärellä. Siihen liittyy kaupungintorni ''Torre dei Lambert'' ja sisäpiha ''Mercato Vecchio'' monumentaalisine ulkoportaineen. Rakennettu 1100-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Tunnetaan myös nimellä ''Palazzo della Ragione''.
* ''Palazzo Cangrande'' eli ''Reggia scaligera'' Piazza dei Signorilla. Venetsian kaudella tunnettu nimellä ''Palazzo del Podestà'', sittemmin ''Palazzo della Provinza'' tai ''Palazzo della Prefettura''
* ''Palazzo di Cansignorio'' (tunnetaan myös nimellä ''Palazzo del Capitanio'' tai ''Palazzo dei Tribunali'') on toinen Scala-ruhtinaiden palatseista Piazza dei Signorin äärellä. Rakennettu [[1300-luku|1300-luvun]] puolivälissä.
* ''Loggia del Consiglio'', varhaisrenessanssiloggia Piazza dei Signorin äärellä.
* ''Michele di Sanmichelin'' suunnittelemat renessanssipalatsit ''Palazzo Canossa'', ''Plazzo Bevilacqua'', ''Palazzo Pompei'' ja ''Palazzo degli Honori''.
Rivi 221 ⟶ 220:
** ''[[Piazza delle Erbe (Verona)|Piazza delle Erbe]]'' roomalaisen forumin paikalle keskiajalla muotoutunut kaupungin vanha pääaukio
** ''Piazza dei Signori'' Scala-ruhtinaiden kaudella syntynyt juhlava aukio
** ''Piazza Bra'' uusi keskusaukio syntyi Arenan viereen [[1700-luku|1700]]- ja [[1800-luku|1800-luvuilla]]
** Pääkirkkojen aukiot ''Piazza Duomo'', ''Piazza S. Zeno'' ja ''Piazza S. Anastasia''.
* '''Kaupunginmuuri''' Cangrande della Scalan rakennuttama ja arkkitehti Michele Sanmichelin renessanssiajalla uudistama puolustusjärjestelmä bastioneineen ja portteineen.
Rivi 242 ⟶ 241:
=== Museoita ja taidekeskuksia ===
 
* ''Castelvecchion museo'' (Museo Civico di Castelvecchio). Veronan vanhan taiteen kokoelmat arkkitehti Carlo Scarpan [[1950-luku|1950-luvulla]] suunnittelemissa näyttelytiloissa.
* ''Galleria d’arte moderna Palazzo Forti'', merkittävä modernin taiteen vaihtuvien näyttelyiden keskus.
* ''Centro internazionale di fotografia Scavi scaligeri'', laaja maanalainen arkeologisten kaivausten museotila ja valokuvataiteen näyttelykeskus.
* ''Museo Lapidario Maffeiano'', Scipione Maffein ideoima antiikin ajan jäännösten museo on perustettu [[1700-luku|1700-luvun]] alkupuolella ja on yksi Euroopan vanhimpia julkisia museoita
* ''Arkeologinen museo'' roomalaisen teatterin alueella entisessä ''San Girolamon'' luostarissa, perustettu [[1923]].
 
=== Verona Romeon ja Julian kaupunkina ===
 
[[Tiedosto:Julia balcony.jpg|thumb|Julian parveke]]
Shakespeare on ''[[Romeo ja Julia]]'' -näytelmällään tehnyt Veronan nimen tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Jo 1800-luvulla matkailijat hakeutuivat paikoille, jotka mielikuvitus saattoi liittää näytelmän tapahtumiin. ”''Runoilijakin etsiytyy mielellään tällaisille paikoille''”, kirjoitti [[Heinrich Heine]] vuonna [[1829]], ”''vaikka sitten hymähteleekin sydämensä herkkäuskoisuudelle''”. 1900-luvun alkupuolella ''"Julian talon"'' ja ''"Julian haudan"'' asema matkailunähtävyyksinä vakiinnutettiin keskiaikaisromantiikan hengessä suoritetuilla järjestelyillä. Ne ideoi veronalainen keskiajan tutkija ja museomies ''Antonio Avena''. Kaupungin keskustassa sijaitsevasta Julian pihasta parvekkeineen onkin tullut yksi massaturismin pääkohteista Veronassa. ''"Romeon talo"'', hyvin säilynyt 1300-luvun tiilirakennus on jäänyt vähemmälle huomiolle, koska sen tilat eivät ole avoinna yleisölle.
 
== Kulttuuri ==
 
Veronaan liittyvistä kulttuurin merkkihenkilöistä tunnetuimmat ovat antiikin suuri runoilija [[Catullus]] (87–57&nbsp;eaa.), joka oli syntynyt Veronassa (tai Sirmionessa, [[Gardajärvi|Gardajärven]] niemellä) ja [[Renessanssin taide|renessanssitaiteilijat]] [[Pisanello]] ja [[Paolo Veronese]]. Kukaan näistä ei kuitenkaan jäänyt pysyvästi Veronaan, vaan kaikki suorittivat elämäntyönsä pääosin muualla. Myös myöhäisrenessanssin suuri arkkitehti, [[Michele Sanmicheli]], siirtyi [[Rooma]]an, mutta joutui vuonna [[1527]] tapahtuneen kaupungin ryöstön, ”sacco di Roman” takia palaamaan takaisin Veronaan, jonka kaupunkikuvaan hän jätti sitten pysyvät jäljet.
 
Veronassa on vaikuttanut huomattavia oppineita ja humanisteja, kuten arkkidiakoni Ireneus Pacificus ([[778]]–[[844]]778–844), joka oli paitsi kirkonmies, myös matemaatikko, arkkitehti ja runoilija. Renessanssiajan monilahjakkuus [[Fra Giocondo]] oli humanisti, [[arkeologi]] ja arkkitehti. [[Valistusaika|Valistusajan]] suuri veronalainen kulttuurivaikuttaja oli Scipione Maffei ([[1675]]–[[1755]]1675–1755).
 
Veronalaisten rakastamia kulttuurihenkilöitä uudemmalla ajalla ovat olleet paikallisella murteella kirjoittanut runoilija Berto Barbarani ([[1872]]–[[1945]]1872–1945), jonka pronssipatsas on Piazza Erben kulmauksessa, ja taidemaalari Angelo Dall'Oca Bianca ([[1858]]–[[1942]]1858–1942).
 
Vuonna [[1913]] alkaneista Arenan oopperajuhlista on tullut pysyvä perinne ja ne ovat kaupungin tunnetuin vuosittainen kulttuuritapahtuma. Teatro Filarmonico on ollut tärkeä ooppera- ja konserttisali Veronassa vuodesta [[1732]] lähtien. Vuoden [[1749]] tulipalon ja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] pommitustuhon vuoksi se on jouduttu rakentamaan kahdesti uudelleen. Tuomiokapitulin kirjasto, Biblioteca Capitolare, on yksi vanhimmista olemassa olevista kirjastoista. Sen lähtökohtana on ollut ainakin jo 500-luvun alussa tuomiokirkon yhteydessä toiminut kirjoittamo, Scriptorium, jonka toiminta jatkui keskeytyksettä kansainvaellusten kauden yli. 1700-luvun lopulla perustettu Veronan kaupunginkirjasto Biblioteca civica on sekin kokoelmiltaan huomattava.
 
Veronalainen kulttuuri-instituutio oli myös vanha Café Dante Piazza dei Signorin äärellä. Se oli taiteilijoiden, kirjailijoiden ja sanomalehtimiesten perinteinen kohtaamispaikka varsinkin 1900-luvun alkupuolella. 1990-luvulla se muuttui turistiravintolaksi.
Rivi 267 ⟶ 266:
== Urheilu ==
 
Veronalaisten eniten harrastamat urheilulajit ovat [[pyöräily]] ja [[jalkapallo]]. Pyöräilyn maailmanmestaruuskisat on pidetty Veronan seudulla [[1999]] ja [[2004]].
 
Tärkeimmät veronalaiset jalkapalloseurat ovat:
* l'[[AC ChievoVerona]], perustettu [[1929]]
* l'[[Hellas Verona FC]], perustettu [[1903]].
 
== Veronalainen keittiö ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Verona”