Ero sivun ”Binominen nimistö” versioiden välillä

990 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
{{Tieteellinen luokittelu}}
'''Binominen nimistö''' (binominen = kaksiniminen) on [[Laji|eliölajien]] nimeämisessä yleismaailmallisesti sovellettu ja sovittu käytäntö, jossa kunkin lajin tieteellinen nimi koostuu kahdesta osasta: [[suku (biologia)|suvun]] nimestä ja itse lajia kuvaavasta osasta, lajimääritteestä eli lajiepiteetistä. Esimerkiksi [[Ihminen|ihmisen]] tieteellinen nimi on ''Homo sapiens'', jossa ''Homo'' tarkoittaa [[Ihmiset|ihmisten]] sukua ja ''sapiens'' on sukuun kuuluvaa lajia määrittävä lajimäärite. Eri suvuissa voi olla samoja lajimääritteitä, kuten esimerkiksi [[Peltokanankaali|peltokanankaalilla]] (''Barbarea vulgaris'') ja [[Kanerva|kanervalla]] (''Calluna vulgaris''), jolloin ne ovat erotettavissa toisistaan erilaisten sukunimien perusteella. Sukunimeä voidaan käyttää yksinään, jolloin se tarkoittaa koko sukua eli kaikkia kyseisen suvun lajeja. Lajimääritettä käytetään vain sukunimen yhteydessä, eikä se yksinään tarkoita mitään lajia. Ihmisen tieteellisen nimen (''Homo sapiens'') sana ''sapiens'' tarkoittaa suoraan suomennettuna viisasta, mutta se ei ole yksin minkään lajin nimi.
 
Biologisten lajien ja muiden [[taksoni]]en yleismaailmallisen nimistön tehtävänä on mahdollistaa kielirajat ylittävä yhteisymmärrys sen suhteen, mistä lajista milloinkin on kyse. Nimistön kielenä on perinteisesti [[latina]], ja tieteellisistä nimistä on siksi käytetty myös nimitystä ''latinalainen nimi''. Tieteellinen nimi on kuitenkin oikeampi nimitys, koska usein nimi (tai sen osa) on peräisin [[kreikan kieli|kreikan]] kielestä ja joskus muistakin kielistä, ja muutettu latinalaiseen asuun. Lisäksi nimet eivät aina noudata latinan sanastoa tai kielioppisääntöjä vaan ovat sovinnaisia.<ref name="winston">{{Kirjaviite | Tekijä=Winston, Judith E. | NimikeVuosi=Describing Species - Practical Taxonomic Procedure for Biologists 1999| Julkaisija=Columbia University Press | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-231-06825-5|Nimike=Describing Species - Practical Taxonomic Procedure for Biologists}}</ref>
==Tieteellinen nimistö==
Biologisten lajien ja muiden [[taksoni]]en yleismaailmallisen nimistön tehtävänä on mahdollistaa kielirajat ylittävä yhteisymmärrys sen suhteen, mistä lajista milloinkin on kyse. Nimistön kielenä on perinteisesti [[latina]], ja tieteellisistä nimistä on siksi käytetty myös nimitystä ''latinalainen nimi''. Tieteellinen nimi on kuitenkin oikeampi nimitys, koska usein nimi (tai sen osa) on peräisin [[kreikan kieli|kreikan]] kielestä ja joskus muistakin kielistä, ja muutettu latinalaiseen asuun. Lisäksi nimet eivät aina noudata latinan sanastoa tai kielioppisääntöjä vaan ovat sovinnaisia.<ref name="winston">{{Kirjaviite | Tekijä=Winston, Judith E. | Nimike=Describing Species - Practical Taxonomic Procedure for Biologists | Julkaisija=Columbia University Press | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-231-06825-5}}</ref>
 
Binomisen nimistön eli lajeille käytetyn kaksisanaisen tieteellisen nimen otti käyttöön [[Carl von Linné]] [[1700-luku|1700-luvun]] puolessavälissä teoksessaan ''[[Systema Naturae]]''. Aikaisemmin lajien nimet olivat olleet muodoltaan sekä sanamäärältään vaihtelevia. Binomisten nimien käyttöönoton myötä lajien nimistä tuli muodoltaan samankaltaisia ja tieteellisiä nimiä ei tarvinnut enää kääntää kielestä toiseen.
==Kaksiosainen lajinimi==
Binomisen nimistön eli lajeille käytetyn kaksisanaisen tieteellisen nimen otti käyttöön [[Carl von Linné]] 1700-luvun puolessa välissä teoksessaan ''Systema Naturae''. Esimerkiksi ihmisen tieteellinen nimi on ''Homo sapiens'', jossa ''Homo'' tarkoittaa ihmisen [[suku (biologia)|sukua]] ja ''sapiens'' on sukuun kuuluvaa lajia määrittävä lajiosa. Kaksiosainen lajinimi muodostuu siis sukunimestä ja sen perässä olevasta lajimääritteestä, josta kasveilla käytetään myös nimeä epiteetti.
 
== Lajia alempien taksonien nimet ==
Sukunimeä voidaan käyttää yksinään, mutta kaksiosaisen nimen jälkimmäinen osa eli lajimäärite ei tarkoita yksin mitään taksonomista yksikköä, vaan lajimäärite esitetään aina sukunimen yhteydessä. Esimerkiksi sana ''sapiens'' tarkoittaa suoraan suomennettuna viisasta, mutta se ei ole yksin minkään lajin nimi. ([[Suku (biologia)|Suku]] koostuu ryhmästä toisilleen läheistä sukua olevia lajeja, jotka muistuttavat toisiaan melko paljon; laji taas on tunnetuimman määritelmän mukaan yksilöjoukko, joka pystyy lisääntymään keskenään mutta ei muiden lajien yksilöiden kanssa.)
Lajia alemmat taksonit nimetään hieman eri tavoin eri [[Kunta (biologia)|eliökunnissa]]. Eläimillä [[alalaji]]n nimissä käytetään '''trinomista nimistöä''' eli binomisen lajinimen perään lisätään vielä kolmas sana, joka on erilainen kullakin saman lajin eri alalajilla.
 
Kasveilla lajia alempien taksonien nimissä on taksonomisen tason ilmoittava lyhenne ja sen jälkeen kyseisen taksonin nimi, esimerkiksi [[nokkasara]]n (''Carex lepidocarpa'') alalaji [[kuusamonnokkasara]] on tieteelliseltä nimeltään ''Carex lepidocarpa'' subsp. ''jemtlandica''. Jos lajia alempi taksoni jakautuu vielä edellistä alempiin taksoneihin, lisätään nimen perään alemman tason tunnus ja jälleen uusi nimi. Esimerkiksi [[Meriluikka|meriluikan]] (''Eleocharis uniglumis'') alalajin [[Niittymeriluikka|niittymeriluikan]] (''Eleocharis uniglumis'' subsp. ''uniglumis'') muunnos [[pikkurantameriluikka]] on tieteelliseltä nimeltään ''Eleocharis uniglumis'' subsp. ''uniglumis'' var. ''fennica''.
[[Alalaji|Alalajeista]] käytetään kolmesanaista eli '''trinomista nimistöä''', esim. ''[[Corvus corone cornix]]''.
 
==Auktori==
Myös kasveilla auktorimerkintä laitetaan sulkuihin suvun muuttuessa, mutta lisäksi nimen perään lisätään sen henkilön nimi (tai nimilyhenne), joka teki muutoksen.<ref name="winston"/>
 
==LajinimenLajinimien kirjoittamista koskevia sääntöjäkirjoitussääntöjä ja käytäntöjä==
 
* Lajinimen jälkiosaa, lajimääritettä, ei käytetä irrallaan vaan ainoastaan kaksiosaisen nimen osana.
Rekisteröitymätön käyttäjä