Ero sivun ”Anglosaksit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi "Lähteet" -osion oikeaan kohtaan.
korjailua
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|anglosaksi||Kielestä kerrotaan artikkelissa [[muinaisenglanti]].}}
[[Tiedosto:Britain peoples circa 600.png|thumb|300px|Englannin kansat noin vuonna 600.]]
'''Anglosaksit''' on nimitys, jota käytetään ensisijaisestiovat [[Englanti|EnglanninEnglantia]] [[Keskiaika#Varhaiskeskiaika|varhaiskeskiaikaisistavarhaiskeskiajalta]] asukkaistalähtien asuttaneita germaanisia kansoja, jotka puhuivat alun perin [[muinaisenglanti|muinaisenglannin kieltä]]. Melko usein nimeä käytetään myös nykyajan [[englantilaiset|englantilaisista]] tai englantilaistaustaisista ihmisistä, jotka asuvat [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]] sekä Pohjois-Amerikassa ja muissa Yhdistyneen kuningaskunnan entisissä siirtomaissa. Englannin historiassa käsite ''Anglo-Saxonanglosaksinen Period''aika tarkoittaa aikaa [[kansainvaellusaika|kansainvaelluksista]] vuoteen [[1066]], jolloin [[Normannit|normanni]] [[Vilhelm Valloittaja]]sta tuli [[Englannin kuningas]]. Nykyajan briteistä monet ovat anglosaksien jälkeläisiä, ja nimityksellä viitataan nykyisiinkin englantia puhuviin kansoihin<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|anglosaksi}}</ref>.
 
Anglosaksilainen väestö pohjautuu 400- ja 500-luvuilla alkaneeseen kehitykseen, jolloin [[anglit|angleja]], [[saksit|sakseja]] ja muutamia muita germaaniheimoja tunkeutui Ison-Britannian saaren itä- ja sittemmin myös etelärannikolle [[kansainvaellusaika|kansainvaellusten]] pyörteissä. He olivat lähtöisin Pohjois-Saksan, Hollannin ja Tanskan alueelta.<ref name = "BBC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/schools/primaryhistory/anglo_saxons/who_were_the_anglo-saxons/ | Nimeke = Settlers in Britain| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC| Viitattu = 5.7.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 7:
[[Beda Venerabilis|Beda Venerabilisin]] mukaan kaikki anglosaksit polveutuivat kolmesta germaaniheimosta: angleista, sakseista ja [[Juutit|juuteista]]. Beda kirjoitti, että nämä kansat muuttivat 400-luvulla Pohjois-Saksasta Britteinsaarille brittien hallitsijan [[Vortigern|Vortigernin]] kutsumina. Vortigern pyysi heidät apuun taistelussa [[Piktit|piktejä]] ja [[Skotit|skotteja]] vastaan, jotka tekivät ryöstöretkiä etelään nykyisen [[Skotlanti|Skotlannin]] alueelta.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/25100/Anglo-Saxon | Nimeke = Anglo-Saxon | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica Inc | Viitattu = 10.10.2014 | Kieli = }}</ref>
 
Ison-Britannian itäisiin ja eteläisiin osiin syntyi saksilaisten (sittemmin angleihin sulautuneina anglosaksien) asutuksia ja kuningaskuntia.<ref name="britannica" /> 600-luvun alussa olivat muodostuneet anglosaksien seitsemän kuningaskuntaa [[Wessex]], [[Mercia]], [[Itä-Anglian kuningaskunta|Itä-Anglia]], [[Northumbria]], [[Sussexin kuningaskunta|Sussex]], [[Kentin kuningaskunta|Kent]] ja [[Essexin kuningaskunta|Essex]]. Vuonna 829 Wessex nousi hallitsevaan asemaan.<ref>[http://www.englishmonarchs.co.uk/saxon_25.html The Anglo-Saxon Tribal Kingdoms- The Heptarchy], English Moncarchs</ref>
Ison-Britannian itäisiin ja eteläisiin osiin syntyi saksilaisten (sittemmin angleihin sulautuneina anglosaksien) asutuksia ja maakuntia. Sakseista ovat nimensä saaneet [[Wessex]], [[Essex]], [[Sussex]] ja [[Middlesex]]. Angleista nimensä on puolestaan saanut [[East Anglia]] ja juuteista [[Kent (kreivikunta)|Kent]]in niemimaa. Lisäksi anglosaksien maakuntia olivat myös [[Mercia]], jonka nimi tulee Markista eli raja-alueesta, ja [[Northumbria]].<ref name="britannica" /> Germaaniheimot sulauttivat itseensä tai tunkivat länteen saaren aikaisempaa [[keltit|kelttiläistä]] väestöä. Kelttiläistä kieltä puhuvien väestöjen haltuun jäivät Ison-Britannian saaresta lopulta lähinnä [[Wales]], [[Cornwall]]in niemimaa, [[Cumbria]] ja suurin osa [[Skotlanti]]a. Tulokkaat tekivät muinaisenglannista Britannian valtakielen. Anglosaksit alkoivat kääntyä [[kristinusko]]on 600-luvulla.
 
Ison-Britannian itäisiin ja eteläisiin osiin syntyi saksilaisten (sittemmin angleihin sulautuneina anglosaksien) asutuksia ja maakuntia. Sakseista ovat nimensä saaneet [[Wessex]], [[Essex]], [[Sussex]] ja [[Middlesex]]. Angleista nimensä on puolestaan saanut [[East Anglia]] ja juuteista [[Kent (kreivikunta)|Kent]]in niemimaa. Lisäksi anglosaksien maakuntia olivat myös [[Mercia]], jonka nimi tulee Markista eli raja-alueesta, ja [[Northumbria]].<ref name="britannica" /> Germaaniheimot sulauttivat itseensä tai tunkivat länteen saaren aikaisempaa [[keltit|kelttiläistä]] väestöä. Kelttiläistä kieltä puhuvien väestöjen haltuun jäivät Ison-Britannian saaresta lopulta lähinnä [[Wales]], [[Cornwall]]in niemimaa, [[Cumbria]] ja suurin osa [[Skotlanti]]a. Tulokkaat tekivät muinaisenglannista Britannian valtakielen. Anglosaksit alkoivat kääntyä [[kristinusko]]on 600-luvulla.
 
Uudemmalla ajalla anglosaksiin, normanniranskaan ja latinaan pohjautuva englannin kieli syrjäytti Walesissa, Cornwallissa, Skotlannissa ja Irlannissa kelttikieliä niin, että niistä on enää vain vähäisiä jäänteitä jäljellä.