Versio 13. huhtikuuta 2017 kello 07.39 muokkaa Castellum (keskustelu \| muokkaukset) 219 muokkausta p Kamassin kieli ← Vanhempi muutos		Versio 25. huhtikuuta 2017 kello 06.55 muokkaa kumoa Jukka Tarvonen (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 635 muokkausta p Pilkkukorjaus Uudempi muutos →
Rivi 14: Maailmansodan estettyä tieteellisen kenttätyön Donner omistautui Suomen itsenäisyysliikkeen tukemiselle ja 1916 hänestä tuli [[Jääkäriliike\|jääkäriliikkeen]] taustavoimana toimineen [[Aktiivinen komitea\|Aktiivisen komitean]] (AK) sihteeri. Vuodet 1916–1917 Donner toimi maanpaossa [[Tukholma]]ssa itsenäisyysliikkeen ulkomaanvaltuuskunnan johtavana hahmona ja AK:n yhdysmiehenä. Taitavana konspiratöörinä hän kirjoitti tällöin päiväkirjansakin [[Kamassin kieli\|kamassiksi]]. 1917–1918 hän oli Tukholmassa sotilasasiamiehenä ja 1918–1919 Suomen ja [[Neuvosto-Venäjä]]n välisen rajan komendanttina sekä keskeisenä henkilönä [[suojeluskunta]]järjestössä.<ref name="KB" /> Vuonna 1919 Donner oli keskeinen puuhamies kenraali [[Gustaf Mannerheim]]in ja aktivistien yhteisessä suunnitelmassa hyökätä [[Pietari (kaupunki)\|Pietariin]], mikä ei kuitenkaan toteutunut.<ref>Siltala 1985, s. 104.</ref> Suuresti ihailemastaan Mannerheimista hän kirjoitti vuonna 1934 kirjan ''Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim''. Vuosina 1920–1922 Donner oli aktivistien [[Suunta]]-lehden päätoimittaja.<ref name="KB" /> Ruotsinkielisenä Donner riitaantui 1920-luvulla toisen merkittävän aktivistijohtajan, [[Elmo Kaila]]n kanssa, joka ryhtyi kiihkeäksi [[Aitosuomalaisuus\|aitosuomalaisuuden]] kannattajaksi. Donner oli myös [[Lapuan liike\|Lapuan liikkeen]] tärkeimpiä taustavaikuttajia, ja oli jo vuoden 1929 lopulla ohjailemassa liikettä. Kesällä 1930 hän oli merkittävin liikkeen taustalla vaikuttaneista aktivistijohtajista. Hänen keskeinen tavoitteensa oli ulkopoliittinen aktivismi, ts. hyökkäys itään; sisäpoliittinen muutos oli lähinnä tämän toteuttamiseen tarvittava väline. Taktikoijana Donner kannattajineen oli esimerkiksi [[kyyditys]]ten suhteen välillä maltillisella kannalla ja välillä edusti kaikkein jyrkintä linjaa. Liikkeen jyrkän siiven harmaana eminenssinä hän yritti saada sille kokenutta ja järjestäytynyttä johtoa [[Vihtori Kosola]]n kaltaisten talonpoikien sijaan voiton varmistamiseksi, kuitenkin huonolla menestyksellä. Donner itse liittyi Lapuan liikkeen valtuuskuntaan kesäkuussa 1930 ja [[talonpoikaismarssi]]ssa hän johti Uudenmaan ruotsinkielisiä yhdessä [[Petter Forsström]]in kanssa. Suhteet Mannerheimiin ja rahamaailmaan tekivät Donnerista vaikutusvaltaisen, mutta haitaksi muodostui hänen taipumuksensa salamyhkäiseen juonitteluun.<ref>Siltala 1985, s. 58–61, 100, 103–107, 111, 123, 137–140, 168.</ref> Donner oli presidentin valitsijamiehenä [[Suomen presidentinvaali 1931\|vuoden 1931 vaalissa]].<ref name="KB" />

Ero sivun ”Kai Donner” versioiden välillä