Ero sivun ”Jöns Jacob Berzelius” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 80.246.166.4 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän GEbot tekemään versioon. |
lähde, laaj |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Jöns Jacob Berzelius from Familj-Journalen1873.png|thumb|Jöns Jacob Berzelius (Familj-Journalen, 1873)]]
'''Jöns Jacob Berzelius''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|20|8|1779|7|8|1848}}) oli [[ruotsalainen]] [[kemisti]], jonka tutkimukset rikastuttivat miltei kaikkia silloisia [[kemia]]n aloja. Hän otti käyttöön kemialliset merkit ja reaktioyhtälöt. Hän löysi ja valmisti useita alkuaineita.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 679| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
Berzelius opiskeli ensin [[lääketiede]]ttä mutta kiinnostui myöhemmin kemiasta. Berzelius on yksi modernin kemian isistä ja yksi ensimmäisiä, joka kannatti [[John Dalton]]in [[atomiteoria]]a. Hän myös otti käyttöön nykyisinkin käytetyt alkuaineiden [[kemiallinen merkki|kemialliset merkit]] ja yhdisteiden [[kemiallinen kaava|kemiallisten kaavojen]] merkitsemistavan vain hieman nykyisestä poikkeavassa muodossa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 138 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref>
Berzelius mittasi hämmästyttävän tarkasti yli 2
Hän löysi proteiinit vuonna 1838 yhdessä [[Gerardus Johannes Mulder]]in kanssa ja antoi niille nimen. Hänen pääteoksensa ''Lärobok i kemi'' (1808–1830) käännettiin useille kielille. Berzelius uudisti myös [[mineralogia|mineralogisen]] tutkimuksen ja laski perustan fysiologiselle kemialle.<ref name=pieni />
Tukholmaan avattiin vuonna 1853 hänen nimeään kantava puisto, ''[[Berzelii park]]''. Berzelius aateloitiin 1818 ja korotettiin vapaaherraksi vuonna 1835.
|