Versio 11. marraskuuta 2016 kello 14.51 muokkaa Kirjakaappi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 466 muokkausta lisätty lähde ja yksi julkaisu ← Vanhempi muutos		Versio 24. huhtikuuta 2017 kello 13.03 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta wl Uudempi muutos →
Rivi 58: Jouluna 1867 Aspin perheeseen saapui lastenlehti ''[[Trollsländan]]'', johon muun muassa [[Zacharias Topelius]], [[Toini Topelius]] ja [[Aleksandra Gripenberg]] kirjoittivat. Niinpä Isa Asp uskaltautui tarjoamaan runojaan ja kertomuksiaan lehteen. Vaikka pari ensimmäistä kertomusta jäivät julkaisematta, runo ”Till vår Slända” (’Sländallemme’) miellytti toimittajia, ja Asp sai palkkioksi pari kirjaa ja kirjoitusohjeita. Isa Aspia alettiin kotona verrata jo lahjakkuudessaan suosittuun ruotsalaiskirjailija [[Fredrika Bremer]]iin, eikä runoilija itsekään pitänyt taitojaan huonoina. Niihin aikoihin Asp kävi myös rippikoulun. Kevättalvella 1870 Aspin perhe muutti [[Puolanka\|Puolangalle]], josta isä sai ensin kunnankirjurinviran ja pääsi sitten kahden vuoden kuluttua rautaruukin kirjanpitäjäksi. Isa Asp ystävystyi Puolangalla paikallisen kirkkoherran tyttären Sally Thauvónin kanssa, jonka luona hän sai lukea runsaasti ajan kirjallisuutta. Pappilan hyllyssä oli muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg\|J. L. Runebergin]], Zacharias Topeliuksen, [[Esaias Tegnér]]in, [[Bernhard Elis Malmström]]in, [[Per ~~Daniel Amadeus~~ Atterbom]]in ja jopa [[Thomas More]]n teoksia. Ne innoittivat nuorta runoilijaa laatimaan leikillisiä rakkausrunoja ruotsiksi. Myös erilaiset onnittelurunot kuuluivat asiaan; sen sijaan suomeksi Isa Asp ei tuolloin kirjoittanut. Thauvónin perhe kannusti Aspin perhettä laittamaan vanhimman tyttärensä [[Jyväskylän seminaari]]in opiskelemaan opettajaksi. Kirkkoherralta Isa Asp oppi suomen kielioppia ja tämän vaimolta käsityötaitoja. Hän sai myös osallistua ystävänsä kotiopettajattaren antamaan opetukseen.

Ero sivun ”Isa Asp” versioiden välillä