Ero sivun ”Suomalainen alkoholikulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv: lähteen vastainen |
|||
Rivi 10:
Perinteistä suomalaista suodattamatonta olutta kutsutaan [[Sahti|sahdiksi]]. Sahdin teossa käytetään etupäässä [[ohra]]maltaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Sahti+on+j%C3%A4%C3%A4nne/1135256809090 | Tekijä=Rokka, Jussi | Nimeke=Sahti on jäänne | Ajankohta=13.5.2010 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=9.12.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://virtuaalibaari.fi/2012/07/19/mista-saisi-sahtia-aurinkoa-juoksevassa-muodossa/# | Tekijä=Manninen, Ari | Nimeke=Mistä saisi sahtia – aurinkoa juoksevassa muodossa | Ajankohta=19.07.2012 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Sahti on rekisteröity [[Euroopan unioni]]n [[Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä elintarvikkeille|aidoksi perinteiseksi tuotteeksi]] vuonna 2002.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elintarvikkeet/laatujaturvallisuus/nimisuojajarjestelma/Suojatutsuomalaisettuotteet.html | Nimeke=Suojatut suomalaiset tuotteet | Ajankohta=11.5.2012 | Julkaisija=Maa- ja metsätalousministeriö | Viitattu=9.12.2012}}</ref> Olutasiantuntija [[Michael Jackson (olutasiantuntija)|Michael Jackson]] sanoi sahdin olevan ”oluenteon historian puuttuva rengas [[Mesopotamia]]n ja nykypäivän välillä”, kuin ”lasillinen [[antropologia]]a”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Olutspesialisti Michael Jackson on kuollut | Ajankohta=30.8.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Olutspesialisti+Michael+Jackson+on+kuollut/1135229927089| Julkaisija=Helsingin Sanomat | Viitattu=30.8.2007}}</ref>
Osaltaan suomalaiseen alkoholikulttuuriin vaikutti [[Raittiusliike Suomessa|raittiusliike]] ja vuosina 1919–1932 voimassa ollut [[kieltolaki (Suomi)|kieltolaki]]. Toisaalta myös salakuljetus ja laiton myynti lisääntyivät. On myös väitetty, että väkevien alkoholijuomien käyttö lisääntyi kieltolain aikana{{lähde|miten niin?}}. Kieltolain jälkeen alkoholikauppaa harjoitti valtion omistaman [[Alko]]n monopoli, ja vuosina
[[Suomalainen kansanperinne|Suomalaisesta kansanperinteestä]] on tallennettu karhulauluja ([[Kalevala]]n 46. runo, säkeet 547–606) ja vainajain muistajaisia. Karhulauluissa kerrotaan kaadetun karhun kunniaksi pidetyistä [[Peijaiset|peijaisista]], ”otson häistä”, joiden päätteeksi karhun kallo vietiin ”hääsaatossa” takaisin metsään. Siellä se täytettiin juhlaoluella ja nostettiin uhripuuhun, jotta metsästysonni säilyisi. [[Hautajaiset|Hautajaismenoihin]] liittyviä ikivanhoja piirteitä on kirjoitettu muistiin [[Tverin Karjala]]ssa vielä vuonna 1958. Haudalla pidettiin muistoateria, johon vainajan ajateltiin osallistuvan. Jos vainaja oli pitänyt viinasta, sitä tarjottiin myös haudalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppälä, Anu & Virkkunen, Anu | Nimeke=Käytös- ja tapatieto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-05967-6}}</ref>
| |||