Versio 31. tammikuuta 2017 kello 15.42 muokkaa 4shadowwBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 43 970 muokkausta p Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. ← Vanhempi muutos		Versio 21. huhtikuuta 2017 kello 14.45 muokkaa kumoa Afrikka123 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 84 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 24: Kantelu on edelleen mahdollista tilanteissa, jossa tuomioistuin on ottanut sellaisen seikan käsiteltäväkseen, jota se ei olisi saanut lainkaan käsitellä (ns. absoluuttinen prosessinedellytys on puuttunut). Lopuksi on kantelu mahdollinen myös jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, joka on tai jonka voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen Kantelu tuomiovirheen perusteella on tehtävä määräajassa siitä kun virhe ilmeni. Kantelu osoitetaan [[ylioikeus\|ylioikeudelle]], tai jos kysymyksessä on ylioikeuden tai Korkeimman oikeuden ratkaisu, Korkeimmalle oikeudelle. Jos ylioikeus/Korkein oikeus tällöin havaitsee, että virhe on tapahtunut, se joko poistaa tuomion kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin ja osoittaa sen uutta käsittelyä varten siihen oikeuteen, ~~missä~~jossa virhe on tapahtunut. === Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen (OK 31:7-9) === Rivi 68: Yksityisten hakijoiden hakemuksista 14 prosenttia menestyi eli KKO purki tai poisti ylimääräisen muutoksenhaun kohteena olleen tuomion. Viranomaisten hakemuksista menestyi sen sijaan lähes yhdeksän kymmenestä (89 %). Poliisilaitosten ja syyttäjänvirastojen ratkaisuja koskeneista hakemuksista kaikki olivat menestyviä. Kaiken kaikkiaan noin 22 prosenttia ~~ylimääräi-sen~~ylimääräisen muutoksenhaun kohteena olleista asioista joko purettiin tai poistettiin. Noin 71 prosenttia ylimääräisistä muutoshakemuksista hylättiin. Yksityisten hakijoiden kannalta tutkimustulokset ovat melko lohduttomia. Heidän hakemuksensa lähes pääsääntöisesti hylätään. Ylimääräisen muutoksenhaun kohteena painottuvat melko voimakkaasti alioikeuksien ratkaisut KKO:n päätösten ohessa. Tähän voi vaikuttaa muun muassa se, että KKO on hylännyt aiemmin valitusluvan. Tämä antaa yksityiselle hakijalle vielä intoa kokeilla loppuun asti toivotun lopputuloksen saamista ylimääräisen muutoksenhaun kautta. Kuitenkin käytännössä tämä on osoittautunut melko turhaksi.<ref>Mika Sutela, Mika Sutela: Ylimääräinen muutoksenhaku rikosasioissa – väärän rikostuomion korjausmekanismi, Defensor Legis N:o 3/2014</ref> Rivi 74: ==Kansainväliset tilanteet Suomen laissa== Ne bis in idem -periaate on varsinkin kansainvälisen yhteistyön lisäännyttyä erityisesti EU:n puitteissa johtaneet useisiin kansainvälisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Näillä pyritään estämään ~~että~~henkilön ~~henkilö tuomitaan~~tuomitseminen samasta rikoksesta useassa eri maassa. Suomen rikoslaki kieltää syyttämästä henkilöä teosta, jos samasta teosta on annettu lainvoimainen tuomio tekopaikan valtiossa tai toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Tuomion tulee kuitenkin olla pääasiaratkaisu: pelkkä syytteen tutkimatta jättäminen ei estä syytteen nostamista Suomessa. Jos syyte koskee kuitenkin [[sotilasrikos\|sotilas]]- tai [[virkarikos]]ta kansainvälistä rikosta (esim. [[sotarikos\|sotarikokset]])

Ero sivun ”Oikeusvoima” versioiden välillä