Ero sivun ”Karl-August Fagerholm” versioiden välillä

Fagerholmin vanhemmat olivat kivityömies Johan August Fagerholm ja Olga Serafina Worbs (ent. Nordman).<ref name=em/> Fagerholmin suku polveutui Siuntiosta ja [[Inkoo]]sta, jossa Karl-Augustin isoisä oli ollut [[torppari]]na Sunnanvikin kylässä. Karl-Augustin äidinisä oli muuttanut perheineen 1850-luvulla Pohjanmaalta Helsinkiin. Johan August Fagerholm kuoli "”[[Tuberkuloosi|lentävään keuhkotautiin]]"” kesäkuussa 1901, kuusi kuukautta ennen nuorimman poikansa syntymää, minkä jälkeen hänen leskensä muutti neljän pienen lapsensa kanssa Helsingin [[Pasila]]an ja sieltä muutamaa vuotta myöhemmin [[Lapinlahti (Helsinki)|Lapinlahteen]]. Kansakoulun ohella Fagerholm ansaitsi taskurahoja muiden muassa lehdenjakajana ja kukkakaupan juoksupoikana. Hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa oli ''[[Hufvudstadsbladet]]in'' maaseutupostituksessa ja vuodesta 1916 lähtien hän työskenteli eri parturinliikkeissä Helsingissä.<ref>Fagerholm 1977, s. 7–16.</ref>

Nuoruudessaan Fagerholm toimi vuosina 1920–1923 Parturien [[ammattiliitto|ammattiliiton]] johdossa, vuodesta 1923 ''[[Arbetarbladet]]in'' toimittajana, vuodesta 1930 alkaen kansanedustajana, sosiaaliministerinä useissa hallituksissa 1937–1943 ja 1944. Hallituksessa Fagerholm oli puolueettoman [[skandinaavinen suuntaus|skandinaavisen suuntauksen]] ajajia eikä peitellyt jyrkästi kielteistä suhtautumistaan, suoranaista inhoaan [[Natsi-Saksa]]a ja sen johtajaa [[Adolf Hitler]]iä kohtaan. Muistelmissaan Fagerholm luonnehti Hitleriä avoimesti "yhdeksi”yhdeksi maailmanhistorian suurimmista lurjuksista"lurjuksista” ja piti hirvittävänä ajatusta Hitleristä Euroopan herrana.<ref>Fagerholm 1977, s. 136.</ref>

[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana 68&nbsp;000 pakolaisten internointi työleireille ja [[Arno Anthoni|Anthoni]]-skandaali eli [[Suomen juutalaisluovutukset|kahdeksan juutalaisen maasta poistaminen]] [[Gestapo]]n käsiin saivat Fagerholmin esittämään omaa eroaan hallituksesta. Erouhkaus johti lopulta siihen, että pakolaisten luovutukset Suomesta Saksaan lopetettiin.<ref>Fagerholm 1977, s. 139–140</ref> Fagerholm ärsytti saksalaisia muun muassa myös [[Tukholma]]ssa marraskuussa 1942 pitämällään puheella, jossa hän korosti, ettei Suomi taistele minkään Euroopan uudelleenjärjestelyn puolesta ja että ”emme tiedä, kuka sanelee rauhanehdot”.<ref> Fagerholm 1977, s. 141–142.</ref> Syksyllä 1943 Fagerholm raivostutti Natsi-Saksan lopullisesti ylistämällä eräässä puheessaan [[Norjan vastarintaliike|norjalaisten vastarintataistelijoiden]] toimintaa saksalaisia miehittäjiä vastaan. Puheesta aiheutui vakava välikohtaus Suomen ja Saksan suhteissa. Saksa vaati erittäin jyrkästi Fagerholmin erottamista hallituksesta uhaten Suomea tärkeän elintarvikeavun katkaisemisella. Joulukuussa 1943 Fagerholm vapautettiin hoitamistaan sosiaaliministerin tehtävistä.{{lähde|27.3.2016}}

Kolmannen kerran Fagerholm muodosti hallituksen vuoden [[1958]] eduskuntavaalien jälkeen. Kyseinen hallitus ajautui niin kutsuttuun [[Yöpakkaset|yöpakkaskriisiin]]. Alkuvuodesta [[1959]] Maalaisliiton [[V. J. Sukselainen]] muodosti tilalle uuden hallituksen.

Fagerholm on Suomen historian pitkäaikaisin eduskunnan puhemies; hän toimi puhemiehenä kaikkiaan 16 valtiopäivillä. Fagerholmin uran tähtihetkiä oli hänen eduskunnan puhemiehenä pitämänsä puhe [[presidentti]], [[Suomen marsalkka]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]in hautajaisissa. Sosialidemokraattijohtaja onnistui muotoilemaan valkoisen kenraalin arkun äärellä pitämänsä puheen niin, ettei hän mielistellyt [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] voittajia, mutta ei myöskään loukannut heitä, kuten ei sodan hävinnyttä osapuoltakaan, joka kuitenkin oli siihen saakka ollut yksi tärkeimmistä kannattajaryhmistä sosialidemokraattisessa puolueessa. Mannerheimin ratsastajapatsaan paljastustilaisuudessa vuonna 1960 eduskunnan tervehdyksen esitti kuitenkin Fagerholmin puolesta ja hänen pyynnöstään varapuhemies [[Johannes Virolainen]]. Viimeisen kerran Fagerholm valittiin puhemieheksi Maalaisliiton [[Kauno Kleemola]]n kuoltua keväällä [[1965]]. Fagerholm jätti eduskunnan [[Eduskuntavaalit 1966|vuoden 1966 vaaleissa]] istuttuaan 38 valtiopäivät.

|Kommentti=[[1948]]−[[1950]]1948−1950<br>[[1956]]−[[1957]]1956−1957<br>[[1958]]−[[1959]]1958−1959}}

|Kommentti=[[1937]]−[[1943]]1937−1943<br>[[1944]]}}

|Kommentti=[[1945]]−[[1948]]1945−1948<br>[[1950]]−[[1956]]1950−1956<br>[[1957]]−[[1958]]1957−1958<br>[[1958]]−[[1962]]1958−1962<br>[[1965]]−[[1966]]1965−1966}}