Ero sivun ”Sisilisko” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hurrygane (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
'''Sisilisko''' (''Zootoca vivipara'', aiemmin ''Lacerta vivipara'') on maailman pohjoisin [[Matelijat|matelijalaji]]. Sisiliskot ovat Suomessa rauhoitettuja, ja siksi niitä ei saa ottaa lemmikiksi esimerkiksi terraarioon. Sisiliskot voivat elää jopa kymmenvuotiaiksi.
 
== UlkonäköSisänäko ==
[[Tiedosto:Lacerta vivipara 2 hen (Marek Szczepanek).jpg|thumb|Sisilisko]]
Sisiliskon pää on suippo ja pieni. Niska ja häntä ovat melko paksuja. Sisiliskon jalat ovat melko lyhyet, etu- ja takajaloissa on yhtä pitkät kynnet. Kaulus on selvästi lovireunainen, ja suomut ovat karkeita. Sisiliskon sukupuolen voi varmuudella tunnistaa kahdella tavalla: koiraan pää levenee niskan kohdalta, kun taas naaraan pää jatkuu samanlevyisenä niskasta eteenpäin ja suippenee vasta leuan alusta. Toiseksi koiraan hännän juuressa heti takajalkojen takana on ylhäältä katsottaessa molemminpuolinen pullistuma. Naarailla häntä lähtee takajalkojen takaa tasaisesti suippenevana häntänä ilman koiraan pullistumia. Tämä koiraan pullistuma on juuri ennen sitä kohtaa, josta sisilisko voi katkaista häntänsä.
Rivi 39:
Sisilisko muistuttaa [[hietasisilisko]]a (''Lacerta agilis''), jota tavataan Suomea lähinnä Etelä- ja Keski-Ruotsissa sekä [[Laatokan Karjala]]ssa lähellä Suomen rajaa.
 
=== KokoSuuri ===
Aikuisen sisiliskon keskipituus on noin 10–17,5 cm. Ilman [[häntä]]ä pituus on alle 7 cm, eli häntä on noin neljänneksen pidempi tai jopa kaksinkertainen verrattuna ruumiin mittaan.
 
=== VäritysSuomi ===
Sisiliskon tavallisin pohjaväri on ruskea, mutta myös harmaata, lähes täysin mustaa ja oliivinvihreää muotoa esiintyy. Naarailla on usein tummia juovia keskiselässä ja kyljissä, mutta toisinaan ne voivat olla myös vaaleita juovia, tummia täpliä tai vaaleita täpliä. Vaihtelevuus kuvioinnissa onkin suurta, etenkin selän reunoilla. Koiraiden ja naaraiden kuvioinnin erottaa toisistaan, jos katsoo niiden vatsaa. Koirailla se on keltainen, oranssi tai punainen ja siinä on mustia pilkkuja, naarailla taas pelkästään keltainen. Kuvioinneissa voi siis olla melkoisia vaihteluja, ja samankin populaation väreissä ja kuvioinneissa voi olla suuriakin eroja. Kaula on vaalea, joskus sinertävä. Poikaset ovat tummia, yleensä graniitinharmaita tai mustanpronssin värisiä.