Ero sivun ”Jäkälät” versioiden välillä

435 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
Käyttäjän Abyxr muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
p (Käyttäjän Abyxr muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.)
[[Kuva:Lichen.JPG|thumb|250px|''[[Cladonia]]''-sukuun kuuluva torvijäkälä.]]
 
'''Jäkälät''' (''Lichenes'') on [[symbioosi|symbioottinen]] [[eliö]]ryhmä, joka koostuu [[sienet|sienestä]] ja mikroskooppisista [[viherlevät|viherlevistä]] tai [[syanobakteerit|syanobakteereista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lichens.ie/biology-of-lichens/symbiosis/ | Nimeke = Symbiosis | Julkaisija = Lichens Ireland}}</ref> Jäkälien ulkomuoto määräytyy sieniosakkaan mukaan, minkä seurauksena ne saavat [[tieteellinen nimi|tieteellisen nimensä]] sienen perusteella. Yleensä sieni kuuluu [[kotelosienet|kotelosieniin]] (''Ascomycota''), harvoin [[kantasienet|kantasieniin]] (''Basidiomycota''). Jäkälälajeja arvioidaan olevan noin 17&nbsp;500–20&nbsp;000, joista Suomessa esiintyy noin 1&nbsp;500 lajia.
HOMO HOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMOHOMO
 
==Rakenne==
Jäkälillä on erilaistumaton [[sekovarsi]], joka koostuu sieniosakkaasta ja yhteyttävästä levä- tai syanobakteeriosakkaasta. Joskus sekovarren muodostavat kaikki kolme osakasta. Kasvutapansa perusteella jäkälät jaetaan rupi-, lehti- ja pensasjäkäliin. Rupijäkälät kiinnittyvät kasvualustaansa todella tiukasti, ja ne kasvavat yleensä puiden tai kivien pinnalla, joskus jopa kasvien tai kivien sisällä. Rupijäkälät ovat yleisin jäkälätyyppi, niiden sekovarren rakenne voi olla hyvin vaihteleva. Lehtijäkälät ovat [[Lehti (kasvitiede)|lehtimäisiä]], ja niiden sekovarsi on usein jakautunut liuskoiksi. Pensasjäkälien liuskat ja haarat ovat puolestaan litteitä tai liereitä. Ne kasvavat joko riippuvasti, kuten [[tummalupot]] ja [[naavat]], tai pystyssä, kuten [[hirvenjäkälät]] tai [[tinajäkälät]].<ref>Stenroos et al., s. 17.</ref>