Ero sivun ”Kyynel (radio)” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Partioradio Kyynel.jpg|thumb|250px|''Kyynel'' Sotamuseossa.]]

'''Kyynel''' oli [[Suomi|Suomessa]] kehitetty kevyt [[sähkötys]]partioradio. Kyynel-radiota käyttivät aluksi [[jatkosota|jatkosodan]] aikana [[Suomen kaukopartiotoiminta|kaukopartiomiehet]] yhteydenottoihin [[Päämaja]]an. Myöhemmässä vaiheessa jatkosotaa Kyynel-radiota käyttivät myös [[divisioona]]tason esikunnat viestien välitykseen.

Kyyneleen nimen synnystä on olemassa kaksi eri versioita. Toisen mukaan se viittaa ”[[pontikka|korpikuusen kyyneleeseen]]”. Kaukopartiomiehet lähettivät sanomiaan korpikuusten suojassa aivan kuin laittoman pontikan keittäjät. Toisen version mukaan nimi tulee radiolle ominaisesta uikuttavasta [[sähkötys]]äänestä.<ref name="brantberg">[http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotasankarit%20-%20Mikko%20Polla.htm Robert Brantberg: Luutnantti Mikko Pöllä]</ref> [[Erkki Pale]]n mukaan nimen keksijä oli [[Matti Wihuri]] ja nimi syntyi, kun radiota vasta suunniteltiin [[Ylimääräiset harjoitukset|YH]]:n]] aikana syksyllä 1939.<ref>Pale 1978, 152</ref>

Kyyneleen kehitys alkoi vuonna [[1937]] [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] Osmo Töyrylän johdolla. Kehitystyötä varten perustettiin [[diplomi-insinööri]], [[reservi]]n kapteeni [[Holger Jalander]]in johtama työryhmä. Ryhmän jäsenet olivat pääosin [[radioamatööri|radioamatöörejä]], jotka tunsivat tekniikkaa ja olivat tottuneet heikkojen radiosignaalien vastaanottamiseen erilaisissa olosuhteissa.

[[fileTiedosto:Lottamuseo_2.JPG|thumb|Syvärannan Lottamuseo]]

Ensimmäiset kurssit sähkötysradion käyttöön aloitettiin [[1939]] joulukuussa [[1939]] [[Tuusulan kunta|TuusulassaTuusula]]ssa [[Syväranta|Syvärannan]] [[Lotta Svärd|lottaopistolla]]. [[Talvisota|talvisodanTalvisodan]] edelleen kestäessä kurssi jakautui kahteen osaan tammikuussa [[1940]] siten, että toinen osa kurssia siirtyi [[Lammin kunta|LammilleLammi]]lle [[Evon metsäopisto|Evon metsäopistolle]]lle [[sotilasvirkamies]]. {{selvennä}}

[[fileTiedosto:HAMK_Evo_forestry_school_Lammi_Finland.jpg|thumb|[[Hämeen ammattikorkeakoulu]]n [[Evon metsäopisto]] [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] [[Lammi]]lla.]]

Kurssin ensimmäinen osa siirtyi [[Syväranta|Syvärannan]] lottaopistolta [[Tuusulan kunta|TuusulanTuusula]]n [[Tuomalan koulu|Tuomalan koululle]]lle. Toista kurssia, OMP2:a, joka alkoi [[11. tammikuuta]] [[1940]] johti Evolla [[sotilasvirkamies]] Vilho Lotsari. Muina opettajina olivat luutnantti Heino, vääpeli Ahonen, teknikko Leino ja entinen laivaradiosähköttäjä. OMP2:lla 61 kurssilaisesta hankki riittävän sähkötystaidon ja läpäisi kurssi hieman runsas kolmasosa, 21 henkilöä. Toukokuussa 1940 [[välirauha]]n aikana Evon metsäopiston ja entisen Syvärannan, Tuomalan koulun, kurssiosastot yhdistettiin [[Järvenpään kaupunki|JärvenpäänJärvenpää]]n [[Luther-opisto]]lla toimivaksi kurssiosastoksi. [[Järvenpään kaupunki|Järvenpäästä]] opetus siirrettiin [[Sääminki|Säämingin]] [[rauhalinna]]an ja [[Sääminki|Säämingin]] emäntäopistolle. [[Päämajan radiopataljoona]]n ensimmäinen komppania majoittui Rauhalinnaan päällikkönään R. Sopanen, Kesällä 1941 ensimmäinen komppania purki yleisviitosten salauksen. Marraskuussa 1941 Säämingistä siirrettiin viestien avaus- ja kuuntelutoiminta [[Sortavala]]n [[Vaalijalka]]an, joten Rauhanlinna jäi pelkäksi radiotiedustelun opetuspaikaksi.

[[fileTiedosto:Rauhalinna_summer.jpg|thumb|[[Rauhalinna]] Säämingissä]]

Kyyneleen ensimmäinen koelähetys suoritettiin [[28. kesäkuuta]] [[1940]]. Keväällä [[1941]] aloitettiin ensimmäisen varsinaisen tuotantomallin, M4:n, valmistus. Koska se oli pelkkä lähetin, Kyynel-vastaanottimeksi kehitettiin samoihin aikoihin ensi hätään kaksiputkinen suora vastaanotin ”Töpö”. Vastaanotin oli kiinteästi viritetty [[Lahden pitkäaaltoasema]]n taajuudelle 166 kilo[[hertsi]]ä (1&nbsp;807 metriä). Kaukopartiomiehet kuuntelivat Lahden lähetyksiä määrättyinä aikoina ja saivat [[yleisradio]]-ohjelman lomassa lähetettyjen tiedotusten avulla selville sanomansa perillemenon sekä koodattuja toimintaohjeita. Seuraava vastaanotinmalli M7, joka toimi taajuusalueella 3&nbsp;500–6&nbsp;000&nbsp;kHz, otettiin käyttöön vuonna [[1941]].

Sodan loppuvaiheessa syyskuussa [[1944]] Suomen radiotiedustelu siirtyi [[Ruotsi]]in [[Operaatio Stella Polaris|Operaatio Stella Polariksen]] myötä. Ruotsissa sijainneessa radiotehtaassa valmistettiin 75 kappaletta Kyyneleen M10X-mallia. Noin sata radiota myytiin Ruotsin armeijalle ja osa niistä rakennettiin Ruotsissa Stella Polariksen henkilökunnan voimin.<ref>Pale, Erkki 1994. Totuus Stella Polariksesta, s. 73-74.</ref> Palveluskäytössä Kyynel oli vielä [[1950-luku|1950-luvulla]].<ref name="brantberg"/><ref name="tanninen"/>

Kyynel-radio on nähtävissä 28. helmikuuta 2017 peruskorjauksen jälkeen uudelleen avatussa [[Lahden kaupunginmuseo]]n radio- ja televisiomuseo [[Mastola]]ssa perusnäyttelyn alakerrassa. <ref>[[Mastola]]nMastolan perusnäyttely 4. maaliskuuta 2017</ref>

[[Kouvolan miljöö- ja radiomuseo|Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo]]n Töpö-yleisradiovastaanottimen näköiskopio. Alkuperäinen Töpö on Utin varuskunnassa Kouvolassa Erillispataljoona 4:n perinnehuoneessa. Koska M4 eli ollut lähetin-vastaanotin, vaan pelkkä radiolähetin, kaukopartioille vastattiin [[Lahden radioasema|Lahden suuraseman kautta]] kautta [[peitekieli]]sesti. Lahdesta lähetettävien yleisradiolähetysten vastaanottimeksi kehitettiin Töpö.

| M11 || [[Erillinen pataljoona 4]]:n perinnetilat [[Utin jääkärirykmentti|Utin jääkärirykmentissä]] [[Kouvolan kaupunki|KouvolassaKouvola]]ssa <ref>http://ilmakilta.info/erp4.php</ref> ||

==LV ja V==

{{Commonscat-rivi|Kyynel (radio)|Kyynel}}