Ero sivun ”Aikavyöhyke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
artikkelissa ei avattu mitenkään sitä mikä oli vuoden 1884 päätös joten palautin sanaksi pituuspiiri
korjataan edellinen osittainen kumous ehjäksi
Rivi 5:
Aikavyöhykkeet on määritelty suhteellisina ''[[nollameridiaani]]in'', joka kulkee [[Greenwichin kuninkaallinen observatorio|Greenwichin kuninkaallisen observatorion]] läpi [[Lontoo]]ssa, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]]. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta [[UTC]] (aikaisemmin [[GMT]]). Esimerkiksi Suomi on normaaliaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on ''UTC+2'' ja kesäaikaan ''UTC+3''.
 
Alun perin aikavyöhykkeet määriteltiin 15 pituusasteen levyisiksi vyöhykkeiksi, joita on kaiken kaikkiaan 24&nbsp;kappaletta. Kahden vierekkäisen aikavyöhykkeen välinen aikaero oli aina tasan tunti. Tässä jaossa matemaattisina rajoina aikavyöhykkeiden välillä voidaan pitää [[pituuspiiri|pituus­piirejä]] 7,5; 22,5; 37,5 ja niin edelleen astetta itäistä tai läntistä pituutta aina 15&nbsp;asteen välein. Nämä rajat sijaitsevat niiden pituuspiirien puolivälissä, joissa aikaero nollameridiaaniin verrattuna on täysiä tunteja. Näin määriteltyjä aikavyöhykkeitä rajoineen noudatetaan merellä, mutta maissa aikavyöhykkeiden rajoja on käytännön syistä muutettu. Useimmissa valtioissa on nykyään koko valtion alueella käytössä sen aikavyöhykkeen aika, johon maan keskeisimmät osat kuuluvat, vaikka maan läpi kulkisikin vuoden pituuspiirien mukaisia teoreettisia aikavyöhykerajoja. Eräissä itä-länsisuunnassa todella pitkissä valtioissa kuten [[Venäjä]]llä<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/venajalla_kesaaika_vahensi_aikavyohykkeita_1566355.html Venäjällä kesäaika vähensi aikavyöhykkeitä] Yle Uutiset, Yleisradio</ref>, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Australia]]ssa ja [[Brasilia]]ssa on kuitenkin useampi aikavyöhyke saman maan sisällä, mutta tällöinkään aikavyöhykkeiden rajat eivät yleensä noudata pituuspiirejä, joihin ne alun perin määrättiin, vaan vaikkapa Yhdysvaltain osavaltioiden, Kanadan provinssien ja territorioiden sekä Venäjän oblastien tms. epäitsenäisten alueellisten hallintoyksikköjen rajoja. Keskusjohtoisessa [[Kiina]]ssa on vain yksi aikavyöhyke, vaikka sen alueella voisi olla viisi, joista kolme kokonaista vyöhykettä. Aikaisemmin Kiinassa olikin viisi aikavyöhykettä.<ref>Uusi Pikkujättiläinen, s. 13</ref> Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi [[Ranska]]ssa ja [[Espanja]]ssa on voimassa Keski-Euroopan aika (UTC + 1 h), vaikka nämä maat sijaitsevat pääosin Länsi-Euroopan aikavyöhykkeellä (UTC). Muutamissa maissa on myös käytössä aika, jonka ero UTC:hen verrattuna ei ole tasatunteja vaan esimerkiksi 3&nbsp;½ tai 5&nbsp;½ tuntia. Merellä aikavyöhykkeiden rajat suurelta osin ovat vuoden pituuspiirien mukaiset.
 
[[Greenwich]]in ajan mukaan määritellyt aikavyöhykkeet otettiin käyttöön Yhdysvalloissa ja Kanadassa rautateillä vuonna 1883. Seuraavana vuonna pidetyssä [[kansainvälinen meridiaanikonferenssi|kansainvälisessä meridiaanikonferenssissa]] Greenwichin meridiaani valittiin kansainväliseksi [[nollameridiaani]]ksi. Samalla Greenwichin aika vahvistettiin myös tietyissä yhteyksissä käytettäväksi maailmanlaajuiseksi yleisajaksi (''Universal time''). Konferenssissa keskusteltiin myös maapallon jakamisesta 24 aikavyöhykkeeseen,<ref name=imc>{{kirjaviite | Nimeke = International Conference held at Washington for the purpose of fixing a Prime Meridian and a Universal Day | Julkaisija = Protocols of the Proceedings |Julkaisupaikka = Washington, D. C. | Vuosi = 1884 | www = http://www.gutenberg.org/files/17759/17759-h/17759-h.htm}}</ref> mutta virallista päätöstä asiasta ei tehty.