Ero sivun ”Guadeloupe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
Suuren kaksoissaaren itäosassa, Grande-terrellä, on hienoja hiekkarantoja. Länsiosassa (Basse-Terrellä) on tulivuori ja kansallispuisto. Pienemmilläkin saarilla on omat luonteensa: La Desirade on rauhallinen, Terre-de-haut kosmopoliittinen ja Marie-Galante enemmän maaseutua.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/guadeloupe Guadeloupe] Lonely Planet</ref>
 
Saarten lämpötila ja kosteus eri vuodenaikoina ovat tyypilliset Karibian alueen ilmastolle. Sateita saadaan ympäri vuoden, eniten heinäkuusta marraskuuhun ulottuvan kauden aikana. Rannikoilla ja alavilla alueilla vuosittainen sademäärä on 1200-1500 mm, vuoristoissa ja varsinkin niiden tuulenpuoleisilla rinteillä sataa enemmän. Vallitseva tuulensuunta on koillisesta puhaltava pasaatituuli. Guadeloupe on [[hurrikaani]]en reitillä, ja niitä esiintyy useimmiten elokuusta lokakuuhun kestävällä hurrikaanikaudella. Vakavampia hirmumyrskyjä ei osu näille saarille joka vuosi, mutta heikommatkin trooppiset myrskyt tuovat merkittävän osan saarten sademäärästä.<ref name="BBC">[http://web.archive.org/web/20051124073421/http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT005920 Guadeloupe Country Guide] BBC Weather</ref>
 
Lämpö, sade ja hedelmällinen vulkaanien maaperä luovat hyvät olosutheet monipuoliselle kasvillisuudelle, joka vaihtelee korkeuden mukaan ja saarelta toiselle. Noin 40% pinta-alasta on metsien peitossa, suurimmat metsävarat ovat Basse-Terrellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/247616/Guadeloupe | Nimeke = Guadeloupe | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 2.8.2014 }}</ref>
 
== Historia ==
Alueen alkuperäiset asukkaat olivat [[arawakit|arawakintiaaneja]]. Vuonna [[1493]] [[Kristoffer Kolumbus]] löysi saaren toisella matkallaan ja oli ensimmäinen [[eurooppa]]lainen, joka asteli Guadeloupen maaperällä. EurooppalaisetRanskalaiset ottivat alueen hallintaansa, hävittivät alkuasukkaat ja toivat tilalle orjia Afrikasta.<ref name="BBC"/> Asutus oli aluksi hankalaa, koska [[kulkutauti|kulkutaudit]] ja [[nälänhätä]] vaivasivat saarta. Vuoden [[1644]] vaiheilla saarella alettiin viljellä [[sokeriruoko]]a.
 
1700-luvulla alettiin kasvattaa [[kahvi]]a ja [[puuvilla]]a, mutta [[sokeri]] pysyi saaren tärkeänä vientituotteena. Saari joutui suoraan [[Ranska]]n siirtomaaksi vuonna 1674. [[Englannin kuningaskunta|Englanti]] miehitti saaren vuosina [[1691]] ja [[1703]]. Saari pysyi kuitenkin Ranskalla. [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] aikana saarella oli 100&nbsp;000 asukasta, joista 14&nbsp;000 oli valkoisia ja loput [[afrikka]]laisia [[orjuus|orjia]] ja heidän jälkeläisiään.
Rivi 47:
 
Vuonna 2003 järjestettiin kansanäänestys saaren asemasta osana Ranskaa. Enemmistö ei halunnut muutosta, mutta erillisten äänestysten perusteella kauempana pohjoisessa olevien [[Saint Barthélemy]]n ja [[Saint-Martin]]in ranskankielisen osan asukkaiden enemmistö kannatti irrottautumista Guadeloupesta omiksi [[Ranskan merentakaiset alueet|Ranskan merentakaisiksi yhteisöiksi]] (''COM collectivité d'outre-mer'').
 
Vuonna 2009 oli mielenosoituksia ja väkivaltaisia protesteja alhaista palkkatasoa vastaan. Ranskan hallitus suostui palkkojen nostamiseen.<ref name="BBC"/>
 
== Väestö ==