Ero sivun ”Afganistanin sota” versioiden välillä

NATO -> Nato
Ei muokkausyhteenvetoa
(NATO -> Nato)
==Miehitysaika ja terrorisota ==
 
Ajan mittaan kävi ilmi, että Afganistanista muodostui Neuvostoliitolle sotilaallinen ongelmapesäke. Vaikka tiedusteluraporteista oli ollut luettavissa Afganistanin armeijan surkea kunto, olivat puna-armeijan johtajat uskoneet sen selviytyvän vastarintaryhmistä ja puna-armeijan tulisi ainoastaan antaa materiaaliapua ja miehittää strategisia kohteita. Todettuaan afgaanijoukkojen surkean kunnon, neuvostoliittolaiset tajusivat joutuvansa vastuuseen varsinaisesta taistelutoiminnasta. Mitään suunnitelmaa tähän ei ollut ja tilannetta ei parantanut se, että sotilaita ei oltu koulutettu taistelemaan vuoristossa piileskeleviä muutaman miehen ryhmittymiä vastaan, vaan taistelemaan [[NATONato]]n panssarijoukkoja vastaan.<ref>Sergejeff 2011, s. 280.</ref>
 
[[Leonid Brežnev]]iä seurasi kommunistisen puolueen pääsihteerinä [[Juri Andropov]] vuonna 1982. Hän tajusi, että Neuvostoliitto oli juuttunut kestämättömään tilanteeseen. Puna-armeija ei ollut häviämässä sotaa, sillä afgaanisisseillä ei ollut voimia vallata tukikohtia eikä kaupunkeja. Toisaalta Neuvostoliitto ei voinut mitenkään voittaa sotaa. Vaikka neuvostosotilaat saivat vallattua alueita, sissit palasivat takaisin heti, kun neuvostojoukot poistuivat.<ref>Sergejeff 2011, s. 281.</ref> Lisäksi sota oli yhä paheneva taloudellinen ja poliittinen taakka. Armeijan vetäminen pois Afganistanista ei tullut kysymykseen, sillä vetäytyminen ilman neuvotteluja olisi tulkittu tappioksi ja sitä olisi pidetty kasvojen menetyksenä. Andropov aloitti ensimmäiset varovaiset rauhantunnustelut sissijohtajien kanssa, mutta ehti kuolla ennen kuin mistään oli ehditty edes neuvotella.<ref>Sergejeff 2011, s. 281–282.</ref>
Miehittäjään vihamielisesti suhtautuvat islamilaisista maista, Kiinasta ja lännestä tukea saavat eri ryhmittymät aiheuttivat sille jatkuvasti tappioita käyttäen hyväksi sissisotaan sopivaa vuoristoista maastoa.<ref name="isby1987s6"/> Neuvostoliiton joukoilla oli lähinnä hallussaan suurimmat kaupungit ja niille vievät tiet. Maateitse suoritettu huoltotoiminta Neuvostoliitosta oli sekin vaikeuksissa ennen kaikkea yöaikaan eikä kontrollointi onnistunut ilman suuria voimanponnistuksia.
 
Juri Andropovia seurasi hänen kuolemansa jälkeen [[Konstantin Tšernenko]]. Hänen valitsi lyhyeksi jääneellä kaudellaan (1984–1985) linjan, jossa neuvotteluyritykset hylättiin. Sen sijaan päätettiin lisätä sotilaallista voimaa.<ref>Sergejeff 2011, s. 282.</ref> Neuvostoliitolle ei tuonut menestystä sissialueella edes sen käyttämät äärimmäisen kovat terrorisodan menetelmät.<ref name="Zetterberg39">Zetterberg, s. 39.</ref> Sen ilmavoimat käyttivät afgaanikylien pommituksissa isoja [[fosfori]]lla ja [[magnesium]]illa täytettyjä palopommeja, jotka saivat kohteessa aikaan paikallisen tulimyrskyn. Ilmatorjunnan välttämiseksi aloitettiin vuodesta 1983 alkaen ”mattopommitukset” korkealta. Esimerkiksi huhtikuussa 1984 pommitettiin Panshirin laakson kyliä kolmellakymmenellä koneella päivittäin. Terroripommituksien tarkoitus oli tuhota vastarintaliikettä tukevan siviiliväestön elinmahdollisuudet.<ref>Lappi, Ahti, Ilmatorjunta kylmässä sodassa. Ilmatorjuntasäätiö, 2003. Jyväskylä, Gummerrus, 387.</ref> Tämä maaseudun tyhjennys onnistuikin, sillä 2,8 miljoonaa afganistanilaista pakeni Pakistaniin ja 1,5 miljoonaa Iraniin.
 
Afganistanin sota heikensi myös merkittävästi Neuvostoliiton ja mujahideen-sissejä tukevan [[Pakistan]]in välejä. Pakistanin ilmavoimien F-16-hävittäjät ampuivat vuosina 1986–1988 alas ainakin 8 vastustajan konetta, kun koneet loukkasivat Pakistanin ilmatilaa sissejä jahdatessaan.<ref>Lappi, s. 388.</ref> Monien arabimaiden taloudellisen ja sotilaallisen avun lisäksi Afganistaniin virtasi tuhansia muista islamilaisista maista tulleita vapaaehtoisia, muun muassa [[Osama bin Laden]] ja muita myöhempiä [[Al-Qaida|Al-qaidan]] jäseniä. Yhdysvaltain tuki oli koko ajan merkittävää ja se lahjoitti muun muassa vuonna 1986 noin 600 [[Stinger]]-lähi-ilmatorjuntaohjusta mujahideen-sisseille.
26 337

muokkausta