Versio 6. huhtikuuta 2017 kello 20.10 muokkaa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 181 muokkausta Kumottu muokkaus 16399879, jonka teki Savir (keskustelu) kumoan, koska palkinto osoittaa, että kirja on arvostettuja siten näkemys ei ole mikä tahansa mielipide Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 16. huhtikuuta 2017 kello 13.17 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 182 muokkausta uusiksi Britannicasta, poistetaan taas turha kirjamainos ja Salmén-artikkelin linkki Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Spain Burgos statue the Cid.jpg\|thumb\|250px\|El Cidin patsas [[Burgos]]issa.]] '''Rodrigo Díaz de Vivar''', paremmin tunnettu nimellä '''El Cid''' (n. [[~~1040-luku\|1040-luku~~1043]] [[Vivar]], [[Burgos (maakunta)\|Burgosin maakunta]], [[Kastilia]] – 10. heinäkuuta [[1099]] [[Valencia]])~~, tunnettu paremmin nimillä '''El Cid''' tai '''El Cid Campeador''',~~ oli ~~[[kastilia]]lainen~~kastilialainen ~~sotilaallinen~~sotilasjohtaja ja ~~poliittinen~~kansallissankari. ~~johtaja, joka~~Hän taisteli [[maurit\|maureja]] vastaan [[reconquista]]n alkuvaiheissa. Kun Kastilian kuningas [[Alfonso VI (León)\|Alfonso]] oli karkottanut hänet, hän työskenteli [[palkkasoturi]]na sekä kristittyjen että maurien joukoissa. Hän valloitti [[Valencia]]n vuonna 1094 ja oli kaupungin johtaja kuolemaansa 1099 saakka. Varsinaisia historiallisia tietoja hänestä eion ~~juuri~~melko ~~ole~~vähän, mutta legendoissa hänet on nostettu sankariksi.<ref name="eb">{{Verkkoviite \| Osoite = https://global.britannica.com/biography/El-Cid-Castilian-military-leader \| Nimeke = El Cid \| Tekijä = Peter Edward Russell \| Ajankohta = 2.11.2016 \| Julkaisu = Encyclopædia Britannica \| Viitattu = 16.4.2017 }}</ref> ==Lisänimet== Vuonna 1094 El Cid valtasi [[Välimeri\|Välimeren]] rannikolla sijaitsevan Valencian kaupungin, jota hän hallitsi kuolemaansa, vuoteen 1099 asti. El Cidin tarina on kirjattu espanjalaiseen runoelmaan ''[[Cantar de Mio Cid]]''. Kunnianimi ''El Cid'' juontuu [[andalusia]]laisesta [[arabian kieli\|arabian kielen]] murteesta (''al-sidi'', ’herra’). Tämän lisänimen hän sai jo elinaikanaan.<ref name="eb" /> Kristityt antoivat hänelle kunnianimen ''El Campeador'', joka tarkoittaa 'esitaistelija'. ==Elämäkerta== Kunnianimen El Cid Campeador alkuosa juontuu [[andalusia]]laisesta [[arabian kieli\|arabian kielen]] murteesta (''al-sidi'', alkuaan arabiaksi ''sayyid'', herra), loppuosa puolestaan on kristittyjen antama (''campeador'', esitaistelija). Rodrigo Díazin isä kuului Kastilian alempaan aatelistoon, ja hänen äitinsä suku oli sitäkin rikkaampia maanomistajia. Rodrigo kasvoi kuningas [[Ferdinand I (Kastilia)\|Ferdinand I:n]] hovissa tämän vanhimman pojan [[Sancho II (Kastilia)\|Sanchon]] kotona.<ref name="eb" /> Kun Sancho II nousi Kastilian kuninkaaksi vuonna 1065, hän nimitti 22-vuotiaan Cidin aseenkantajakseen tai kuninkaallisten joukkojen komentajaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Cid osallistui Sanchon sotaretkeen islamilaisten [[Maurit\|maurien]] hallitsemaan [[Zaragoza]]an ja oli näkyvässä osassa neuvotteluissa, joissa sen kuningas myöntyi Kastilian kruunun vasalliksi. Cid osallistui Sanchon tukena myös sotaretkiin tämän veljeä, [[Leónin kuningaskunta\|León]]in kuningas [[Alfonso VI (León)\|Alfonso VI:ttä]] vastaan. Sancho kuoli vuonna 1072 ja Alfonso nousi Kastilian valtaistuimelle. Uusi kuningas salli Cidin jäädä hoviin, vaikka tämän vaikutusvalta vähenikin aiemmasta. Vuonna 1074 Cid meni naimisiin kuninkaan veljentyttären kanssa. Pariskunnalle syntyi yksi poika ja kaksi tytärtä.<ref name="eb" /> ~~[[Pierre Corneille]] kirjoitti hänestä 600 vuotta myöhemmin näytelmän ''[[Le Cid]]''.~~ Moni kastilialainen piti Cidiä johtajanaan Leónin kuninkaan Alfonson sijaan. Elämäkerturit esittävät usein Cidin olleen tuolloin häikäilemättömien aatelisten ja pahantahtoisten juorujen viaton uhri. Cidin tiedetään kuitenkin olleen katkera asemansa menettämisestä ja usein nöyryyttäneen mahtimiehiä julkisesti. Vuonna 1079 Cidin sotajoukot löivät [[Granadan kuningaskunta\|Granada]]n armeijan [[Sevilla]]n lähellä. Kaksi vuotta myöhemmin Cid hyökkäsi omin luvin [[Toledo (Espanja)\|Toledo]]n maurilaiseen kuningaskuntaan, joka oli Alfonson suojeluksessa. Sen seurauksena Alfonso karkotti Cidin maanpakoon.<ref name="eb" /> Ruotsalainen kirjailija [[Nathan Shachar]] purkaa El Cid -legendaa kirjassaan ''Den gåtfulla passionen'' (1997),<ref name=Salmen>Leif Salmén: ''Itämainen huone'' s. 37 Teos 2017 ISBN 978-951-851-775-0</ref> joka on saanut [[Gerard Bonnierin palkinto\|Gerard Bonnierin esseepalkinnon]] (1998)<ref>[http://sydkusten.es/sk/96/a/20613/spanienkannare-haller-foredrag-i-marbella Spanienkännare håller föredrag i Marbella] sydkusten.es 24.10.2014, viitattu 28.3.2017</ref>. [[Leif Salmén]]in mukaan Sachar katsoo kirjassaan, että Espanjan historiaa, reconquistaa ja El Cidia on jälkiviisaati vääristelty, luotu suoranainen teollisuudenala.<ref name=Salmen/> Jouduttuaan karkotetuksi Kastiliasta Cid tarjosi palveluksiaan Zaragozaa hallinneelle muslimidynastialle. Ansioitunut kenraali otettiin hyvin vastaan, ja Cid palveli kuningasta ja hänen seuraajaansa kymmenen vuoden ajan. Cidin sotilaalliset voitot jatkuivat 1080-luvulla kun hän löi [[Lérida]]n maurikuninkaan ja sen kristittyjen liittolaisten joukot 1082 ja [[Aragonia]]n kuninkaan kristityt joukot 1084.<ref name="eb" /> Kun [[almoravidit]] hyökkäsivät Espanjaan Pohjois-Afrikasta 1086, Alfonso VI kutsui Cidin takaisin hoviinsa. Cidin tiedetään käyneen siellä 1087, mutta hän palasi pian Zaragozaan eikä osallistunut taisteluihin almoravideja vastaan. Sen sijaan hän kävi poliittista kamppailua päästäkseen rikkaan maurikuningaskunta [[Valencia]]n johtoon.<ref name="eb" /> Cid tiukensi 1090-luvun alussa otettaan Valenciasta, joka oli jo hänen vasallivaltionsa. Lokakuussa 1092 almoravidien tukijat murhasivat Valencian kuninkaan, ja Cid piiritti sen johdosta kaupungin. Vuonna 1094 kapinoijat antautuivat, Cid marssi Valenciaan valloittajana ja surmasi kapinajohtajan. Cid hallitsi sen jälkeen Valenciaa nimellisesti Alfonso VI:n nimissä, mutta todellisuudessa hän oli itsenäinen hallitsija. Kaupungin moskeija muutettiin kirkoksi, ja kaupunkiin muutti paljon kristittyjä. Cidin yksi tytär nai Aragonian prinssin ja toinen [[Barcelona]]n kreivin.<ref name="eb" /> Cid pysyi Valencian johdossa kuolemaansa 1099 saakka. Kolme vuotta Cidin kuoleman jälkeen almoravidit valloittivat Valencian. Cidin ruumis vietiin Kastiliaan ja haudattiin San Pedro de Cardeñan luostariin Burgosin lähelle.<ref name="eb" /> ==Jälkimaine== Kuolemansa jälkeen Cid nostettiin Kastilian kansallissankariksi ja hänelle rakennettiin sankarielämäkerta, joka perustui osin pelkkään legendaan. Cidin legendaa ylläpitivät esimerkiksi 1100-luvun eeppinen runoelma ''Cidin laulu'' (''[[Cantar de Mio Cid]]'') ja [[Pierre Corneille]]n näytelmä ''[[Le Cid]]'' (1637). Luotettavampaa tietoa historioitsijoille Cidistä on säilynyt esimerkiksi ''Historia Roderici'' -kronikasta 1100-luvulta ja arabihistorioitsija [[Ibn ʿAlqāmah]]in silminnäkijäkertomuksesta Cidin Valencian-valloituksesta.<ref name="eb" /> Ruotsalaisen kirjailija [[Nathan Shachar]]in mukaan El Cidin ympärille on luotu suoranainen teollisuudenala.<ref name=Salmen>Leif Salmén: ''Itämainen huone'' s. 37. Teos 2017 ISBN 978-951-851-775-0</ref> == Katso myös == * ''[[El Cid – kuninkaan soturi]]'', ~~Charlton~~yhdysvaltalainen ~~Hestonin~~elokuva ~~tähdittämä~~vuodelta ~~elokuva~~1961 ==Lähteet== {{Viitteet}} ~~{{Tynkä/Sotilas}}~~ {{AAKKOSTUS:Cid, El}} [[Luokka:Espanjan sotahistoria]]

Ero sivun ”El Cid” versioiden välillä