Ero sivun ”Pikakirjoitus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Konepikakirjoitus: viitteetön piiloon, yhdestä lähteestä lyhyesti tilalle
Rivi 121:
 
[[Kuva:Maschinenstenograph.jpg|left|thumb|150px|Yhdysvaltalainen Stenograph-pikakirjoituskone 1900-luvun puolivälin paikkeilta.]]
Perinteisen käsipikakirjoituksen lisäksi tekstiä voidaan kirjoittaa [[pikakirjoituskone]]illa, joissa painetaan useita näppäimiä yhtäaikaa. Tavu syntyy niin että vasen käsi valitsee tavun alun, oikea käsi tavun lopun. Lisäksi kukin pikakirjoittaja voi tallentaa koneeseen makroja, joista tulee toistuvia fraaseja, kuten "Hyvät naiset ja herrat". Nykyisin tiivistetty teksti avataan saman tien tietokoneella, aikaisemmin se kirjoitettiin paperiliuskalle josta puhtaaksikirjoittaja muutti sen normaalikielelle.<ref name="SLATE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.slate.com/articles/news_and_politics/explainer/2005/05/whats_that_thingy_court_reporters_type_on.html | Nimeke = What's That Thingy Court Reporters Type On? | Tekijä = Daniel Engberg | Ajankohta = 2005 | Julkaisu = Slate | Viitattu = 16.4.2017 }}</ref>
 
<!-- (piilotan viitteettömän tekstin toistaiseksi) kukin sormi hallitsee samanaikaisesti yhtä tai kahta näppäintä. Kirjaimet tulevat viivastolle aina samaan paikkaan riviä, joten tarvitaan erityinen lyhentämisjärjestelmä. Konemalleja on useita, ja erään näppäimistö muistuttaa jopa pianon koskettimia. -->
 
Nykyään konepikakirjoitus voidaan tulkita nk. CAT-järjestelmällä eli tietokoneavusteisella käännöksellä. SeKonepikakirjoitus on mahdollistanut puheiden tosiaikaisen tulkitsemisen, mitä käytetään muun muassa television tekstityksessä kuulovammaisille.<ref name="SLATE"/>

<!--Suomen kielelle ei ole kuitenkaan kehitetty konepikakirjoitusjärjestelmiä. -->
 
== Lähteet ==