Ero sivun ”Lehti (kasvitiede)” versioiden välillä
ei muokkausyhteenvetoa
|
[[Kuva:Leaves-scan.jpg|thumb|Erilaisia lehtiä.]]
[[Image:Leaf morphology numbered.png|thumb|<!-- I-kuvassa 8, 9, 23, 40 kuvaavat ennemminkin lehtiasentoa tai lehden kiinnittymistä varteen kuin lehtimuotoja. -->'''I Lehtimuotoja, lehtiasentoja ja lehtien kiinnittymistapoja:''' <!-- osaako joku täydentää? --> 1. tasasoukka, 2. puikea, epäsymmetrinen, 3. pyöreä, 4. vinoneliömainen, 5. puikea, pitkäsuippuinen, 6. munuaismainen, 7. soikea, 8. ruusukkeellinen lehtiasento, 9. vuorottainen lehtiasento, 10. suikea, keihästyvinen, 11. sormijakoinen, 12. lusikkamainen, 13. puikea, otakärkinen, 14. suikea, 15. pariosainen tai syvään liuskoittunut, 16. suikea, nuolityvinen, 17. kaksi kertaa parilehdykkäinen, tasaparinen, 18. pitkänomainen, suikea, 19. kilpimäinen, 20. suikea, teräväkärkinen, 21. herttamainen, 22. pariosainen, 23. sepivä kiinnittymistapa, vuorottainen lehtiasento, 24. sormilehdykkäinen, kolmisorminen, 25. kielimäinen, 26. vastapuikea, lanttokärkinen, 27. parilehdykkäinen päättöparinen, 28. kolme kertaa parilehdykkäinen, 29. kolmiomainen, 30. vastapuikea, 31. parilehdykkäinen, tasaparinen, 32. vastapuikea, tylppäkärkinen, 33. sormiosainen, 34. soikea, 35. parijakoinen tai pariliuskainen, 36. puikea, vinotyvinen, 37. soikea, 38. parilehdykkäinen tasaparinen, 39. munuaismainen, 40. kiehkurainen lehtiasento.
'''III Lehtisuonituskuvioita:''' 53. sulkasuoninen, kaarevasuoninen, 54. sulkasuoninen, verkottunut, 57. kourasuoninen, 58. silposuoninen, 59. sulkasuoninen, 60. verkkosuoninen.
]]
'''Lehti''' on yleensä ohut ja vihreä kasvinosa, joka vastaanottaa auringon valoa [[Yhteyttäminen|yhteyttämistä]] varten. Joillakin [[Laji|kasvilajeilla]] lehdet voivat olla muuntuneet erinäköisiksi rakenteiksi, kuten monilla [[Kaktukset|kaktuksilla]] (Cactaceae) [[Piikki (kasvitiede)|piikeiksi]] tai useilla [[Hernekasvit|hernekasveilla]] (Fabaceae) myös osittain [[Kärhi|kärhiksi]]. Kasvitieteellisesti myös [[Neulanen|neulaset]] ovat lehtiä.
==Lehtilapa==▼
Lehtien kiinnittyminen varteen toisiinsa nähden ei yleensä ole täysin satunnaista, vaan lehdet noudattavat usein jotain [[Lehtiasento|
Lehtilapa on lehden leveä osa. Sen [[lehtimuoto|muoto]] on eri kasveilla hyvinkin erilainen, ja usein se on kasvilajin hyvä tuntomerkki. Eri muotoisista lehdistä käytetään termejä kuten ''soikea'' ([[ellipsi]]ä muistuttava), ''suikea'' (edellisen kaltainen, mutta pitkänomaisempi), ''puikea'' (ruodin lähellä leveä, mutta kärkeä kohti kapeneva) jne. Sen mukaan, miten mutkikas lehden [[lehtilaita|laita]] on, lehdet jaotellaan lisäksi seuraavasti: ▼
Lehdistä voidaan erottaa kasvulehdet eli "tavalliset" lehdet, [[Sirkkalehti|sirkkalehdet]] ja [[Kukka|kukkalehdet]]. Kullakin kasvilajilla on yleensä aina tietynnäköiset kasvulehdet, jotka voivat olla erinäköiset kuin sirkkalehdet. Sirkkalehdet ovat kasvin ensimmäiset lehdet, ja niitä voi olla yksi, kaksi tai monta kappaletta. Kukkalehtiä ovat [[Verholehti|verholehdet]], [[Terälehti|terälehdet]], [[Hede|heteet]] ja [[Emi|emit]]. Ne ovat yleensä ulkonäöltään hyvinkin erinäköisiä kuin tavalliset kasvulehdet ja toimivat kasvin lisääntymisestä vastaavina kasvinosina. Kukkaa voi suojata myös erilliset suojuslehdet. Lisäksi joillakin kasvilajeilla lehdet voivat toimia myös aineiden, kuten [[Vesi|veden]], varastona. Tällaisia kasveja kutsutaan [[Sukkulentti|(lehti)sukkulenteiksi]].
Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[vaahterat|vaahteralla]] tai ''pariliuskainen'' kuten [[tammi|tammella]]. ▼
== Lehden osat ja niiden morfologia ==
Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin, [[lehdykkä|lehdyköihin]], joilla kuitenkin on yhteinen ruoti ja kanta. Kerratun lehden pikkuosasia kutsutaan lehdyköiksi. Kerrannaislehtiä ovat esimerkiksi [[herne]]en ''tasapariset kärhelliset'', [[pihlajat|pihlajan]] ''päätepariset'' ja [[apilat|apilan]] ''kolmisormiset'' lehdet.▼
Yleiset lehden osat ovat lehtilapa, lehtiruoti ja lehtikanta. Lehtilapa on kullakin kasvilajilla yleensä tietynkokoinen ja -muotoinen sekä siinä on tietynlainen [[lehtilaita]] ja suonituskuvio. Lehtilavan tyvellä tai kärjessä voi olla myös jokin erikoistuntomerkki. Lisäksi lehti voi kiinnittyä varteen jollain erityisellä tavalla, kuten esimerkiksi sepivästi.
▲===Lehtilapa===
Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi vaahteran lehdet ovat kourasuonisia, [[koivut|koivun]] sulkasuonisia ja [[piharatamo]]n silposuonisia.▼
▲Lehtilapa on lehden leveä osa.
==Lehtiruoti==▼
▲Liuskainen lehti voi olla ''sormiliuskainen'' kuten [[
▲Kerrannaislehteä voidaan pitää liuskaisen lehden äärimuotona. Siinä lehtilapa on jakautunut erillisiin osiin,
Ruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin tehtävänä on ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa mm. kasvin valonsaantia. Joskus lehtiruoti voi puuttua kasvilta.▼
▲Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi
==Lehtikanta==▼
▲===Lehtiruoti===
Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen ns. [[Korvake|korvakkeiksi]] (esim. [[herne]]illä).▼
▲Ruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin tehtävänä on ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa
▲===Lehtikanta===
▲[[Lehtiasento|Varsilehtien asento]] voi olla kiehkurainen tai kierteinen. Kiehkuraisesti olevat lehdet voivat edelleen sijoittua säteittäisesti tai vastakkaisesti. Kierteiset lehdet taas ovat vuoroittaisia tai kierteisiä. Ruusukkeinen lehtiasento on erikoistapaus lyhytnivelisillä kasveilla.
▲Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen
== Lehtien väri ==
Lehtien vihreä väri on seurausta [[lehtivihreä|lehtivihreäst]]ä. [[Kasvukausi|Kasvukauden]] päättyessä lehtien väri voi kuitenkin vaihtua esimerkiksi keltaiseksi tai oranssiksi, kun lehtivihreä hajoaa ja lehdessä olevien muiden väriaineiden antama väri tulee näkyviin. Myös joidenkin [[Ravinne|ravinteiden]] puutos tai kuivuus voivat vaikuttaa lehden väriin.
==Lehtien sisärakenne==
Lehtien pinnalla voi olla [[kutikula]], jonka alla on lehden [[Epidermi (kasvitiede)|epidermi]]. Lehden epidermin sisään jää [[mesofylli]], jossa lehden yhteyttäminen pääosin yleensä tapahtuu. Mesofylli on tavallisesti suurimmaksi osaksi perussolukkoa eli [[Parenkyymisolukko|parenkyymisolukkoa]], jonka lomassa on yksi tai useampia [[Johtojänne|johtojänteitä]] sekä toisinaan myös [[Tukisolukko|tukisolukkoa]].
Nykyisten [[Putkilokasvit|putkilokasvien]] yhteyttävät lehdet ovat rakenteeltaan suhteellisen samankaltaisia [[Megafylli|megafyllejä]], mutta [[Liekokasvit|liekokasvien]] lehdet ovat [[Mikrofylli|mikrofyllejä]], jotka ovat rakenteellisesti erilaisia kuin muiden putkilokasvien lehdet. Mikrofylleissä on vain yksi haarautumaton johtojänne, jonka ympärillä on yhteyttävää [[Solukko|solukkoa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ucmp.berkeley.edu/plants/lycophyta/lycomm.html|nimeke=Lycophyta: More on Morphology|julkaisu=www.ucmp.berkeley.edu|julkaisija=|viitattu=2017-04-15|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
==Katso myös==
*[[
*[[neulanen]]
*[[kärhi]]
*[[piikki (kasvitiede)]]
*[[teriö]]
*[[verhiö]]
*[[sukkulentti]]
== Lähteet ==
* Sirkka Hakalisto, Timo Hokkanen, Raisa Leinonen, Kasviharrastajan opas, 1991, Tammi
* Bo Mossberg, Lennart Stenberg, Maastokasvio, 2007, Värnamo, Tammi, suomeksi toimittanut Seppo Vuokko, sivut 290–291
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||