Ero sivun ”Uralilais-altailaiset kielet” versioiden välillä

Riippumatta mahdollisesta yhteisestä alkuperästä tai sen puuttumisesta uralilais-altailaisista kielistä voidaan puhua areaalis-typologisena kieliryhmänä. Vaikka geneettistä suhdetta eikä merkittävää yhteistä sanastoa muuten kuin [[lainasana|lainasanoina]] kielten välillä ei toistaiseksi ole pystytty osoittamaan, niin uralilais-altailaiset kielet muodostavat [[kielitypologia|typologisesti]] niin selvärajaisen alueellisen yksikön verrattuna ympäröiviin, eri typologioita edustaviin kieliin, että esimerkiksi suomalainen kielitieteilijä [[Juha Janhunen]] on edustanut kantaa, että kyseisillä kielillä täytyy olla yhteinen leviämiskeskus.

[[Turkkilaiset kielet|Turkkilaisten kielten]], [[mongolikielet|mongolikielten]] ja [[tunguusikielet|tunguusikielten]] kantakieliä on puhuttu [[Mantšuria]]n alueella, eikä Janhusen mukaan ole suurta mahdollisuutta, että myöskään uralilaisten kielten niiden kanssa samanlainen rakenteellinen typologia olisi voinut syntyä ilman läheistä kontaktia niihin.<ref> Janhunen 2001 (sit. Häkkinen 2012: 98), Janhunen 2007 (sit. Häkkinen 2012: 98).</ref><ref>Janhunen 2009: 61-62.</ref>. Juha Janhusen mukaan Uralilais-altailaiset kielet ovat [[Agglutinatiivinen kieli|Agglutinatiivisiä kieliä]] kuten suomen lisäksi myös turkki, mongooli, tunguusi, korea, ja japani<ref>[http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258_janhunen.pdf Proto-Uralic—what, where, and when? Juha JANHUNEN (Helsinki) The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki 2009. 61–62.]</ref>. Kielten rakennetyypistä johtuen suomella ja turkilla on hämmentävän samantapaisia piirteitä, kuten agglutinoiva (päätteitä liimaileva) morfologia ja vokaalisointu <ref> http://www.helsinki.fi/~jolaakso/sgrfaq.html</ref>.