Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
|||
Rivi 34:
[[Talvisota|Talvisodan]] maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]] ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Rauhan aikana sotilaskouluttamatta jääneet 100 000 nostoväkeen kuuluvaa määrättiin astumaan palvelukseen ja heidän sotilaskoulutuksensa talvisodan loppuvaiheessa vähäiseksi havaitun reservin lisäämiseksi aloitettiin. Kanta-aliupseereiksi koulutustehtävää varten pyydettiin jäämään talvisodassa kunnostautuneita ryhmänjohtajia.
Suomi tähtäsi kansainvälisesti todettuun mahdolliseen enimmäismäärään väestöstä, mikä voitaisiin irrottaa muista tehtävistä armeijan palvelukseen eli 16 %:iin. Suomen tapauksessa tämän katsottiin riittävän vain koko itärajan operatiiviseen puolustamiseen. Kenraali [[Aksel Airo]] oli kirjoittanut aiheesta talvisodan jälkeen kirjan ''Kunnia - isänmaa'',
Saksa [[operaatio Weserübung|hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan]] huhtikuussa 1940 ja valtasi maat nopeasti. Toukokuussa Saksa [[taistelu Ranskasta|hyökkäsi Ranskaan]]. Maan pohjoisosan miehitti Saksa suoraan ja eteläosaan muodostettiin Saksan valvoma [[Vichyn hallitus]], joka kieltäytyi jatkamasta taistelua. Britannia valmistautui suuriin ilmataisteluihin estääkseen Britteinsaarien valtaamiseen tähtäävät Saksan sitä vastaan suorittamat laajat strategisiksi tarkoitetut pommitukset.
|