Ero sivun ”Ohjelmointiympäristö” versioiden välillä

 

Nykyisin samaan ympäristöön integroituvat myös muun muassa [[debuggeri]], [[versionhallinta]]tuki sekä [[Profilointi (ohjelmointi)|profilointi]].

 

Kehittyneet ohjelmointiympäristöt osaavat luoda suunnittelussa tehdystä [[UML]]-mallista suoraan lähdekoodin rungon (skeleton), jota suunnittelija/ohjelmoija voi täydentää. Esimerkiksi mallin tietoihin liittyvien toimenpiteiden (metodit) kutsut luodaan automaattisesti parametreineen.

 

==Historiaa==

 

Tietokoneiden alkuaikoina komentojen antaminen tietokoneelle oli hyvin vaivalloista. (kts. [[Käyttöliittymä#historiaa|Käyttöliittymän historia]]) Tietokone saatettiin käynnistää suorittamaan yksi laskutoimitus, jonka arvoja oli kytkimillä syötetty [[bitti]] kerrallaan. Myöhemmin tietokoneet alkoivat ymmärtää komentosarjoja ja näiden syöttämiseen käytettiin vielä toisen maailmansodan aikaan isoa nippua reikäkortteja, mutta tiedot syötettiin edelleen bitti kerrallaan [[Konekielinen käsky | konekielisiksi komennoiksi]]. Kun tietokoneisiin lopulta saatiin kehitettyä suhteellisen halvat [[magneetti | magneettiset]] [[massamuisti]]t ja tietokoneet saatiin ymmärtämään merkkipohjaisia syötteitä, alkoi varsinaisten ohjelmointiympäristöjen ja ensimmäisten [[konekieli | konekieliseksi]] suoraan käännettävien pseudokielisten ohjelmointikielien kehittäminen. (kts. [[Assembly (ohjelmointikieli)]]) Tarvittiin jokin keino järjestää tietokoneita ohjaavat bitit nopeammin ja tiheämpään. Tällöin ohjelmointiympäristöt alkoivat ymmärtää heksoja ja myöhemmin kokonaisia sanoja, jotka sitten kirjoitettiin bitti kerrallaan halvalle uudelleenkirjoitettavalle massamuistille. Tämän bittijonon tietokone sitten käänsi konekielisiksi komennoiksi.

 

==Nykyään==