Ero sivun ”Kunnallisvaalit 1996” versioiden välillä

{{Vaalit Suomessa}}

 

Äänestysaktiivisuus jäi nyt heikommaksi kuin yksissäkään kunnallisvaaleissa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, vuoden 1992 vaaleihin verrattuna jopa 17 prosenttiyksikköä huonommaksi. Politiikan tutkijat tulkitsivat tämän johtuneen suureksi osaksi vaaliväsymyksestä, koska viiden edellisvuoden aikana oli pidetty yhteensä neljät vaalit sekä [[kansanäänestys]] Suomen jäsenyydestä [[Euroopan unioni]]ssa. Tutkijoiden tekemän johtopäätöksen mukaan suomalaiset äänestäjät eivät myöskään innostuneet kaksien vaalien järjestämisestä samanaikaisesti, koska kunnallisasioiden katsottiin jääneen vaalikeskustelussa EU-parlamenttivaalien teemojen varjoon. Vaalien ehdokasmäärä supistui tuntuvasti vuoden 1992 vaaleista, minkä katsottiin johtuvan puoluetoiminnan näivettymisestä puolueiden jäsenmäärän laskun myötä. Lisäksi eduskunnan puhemiehen [[Riitta Uosukainen|Riitta Uosukaisen]] muutama viikko ennen vaaleja julkaisema kohua herättänyt kirja ''Liehuva liekinvarsi'' käänsi yleisen huomion useiden päivien ajaksi pois vaalikamppailusta. Keskustan varsinkin perinteisillä kannatusalueillaan saamaan vaalivoittoon ja vastaavasti perussuomalaisten heikkoon menestykseen vaikutti merkittävästi [[Suomen Maaseudun Puolue]]en katoaminen puoluekartalta. Kolmesta uudesta yrittäjästä herätti eniten huomiota täysin muista puolueista poikkeavalla ohjelmallaan Luonnonlain puolue, joka ei kuitenkaan saanut yhtäkään kunnanvaltuutettua. Sitoutumattomat ryhmät ja ehdokkaat menestyivät vuoden 1992 kunnallisvaalien tapaan hyvin. <ref> [[Unto Hämäläinen]]: ''Äänestäjät eivät innostuneet kaksoisvaaleista. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998'', s. 194–199. Helsinki: Otava, 1997. </ref>