Ero sivun ”Hazarat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 43:
==Historia==
Nykyisten hazarojen uskotaan olevan tulos [[mongolit|mongoli]]yläluokan sekoittuessa paikallisiin [[Tadžikit|tadžikeihin]]. Nimenä hazara juontuu [[persian kieli|persiankielistestä]] tuhatta tarkoittavasta sanasta, joka puolestaan viittaa mongoliarmeijan joukko-osastoon. Historiallisissa lähteissä termiä käytetään hazaroista ensimmäistä kertaa [[Babur]]in (1483–1530) ja [[Abu’l Fazl ibn Mubarak]]in (1551–1602) teoksissa, joissa heitä kuvaillaan joko paimentolaisiksi (''aimaq'') tai heimoksi (''aimag''), jotka hallitsivat alueita nykyisessä Afganistanissa. Vaikka he olivat jo tässä vaiheessa alkaneet sekoittua paikalliseen väestöön, osa heistä puhui vielä tuolloin [[mongolin kieli|
[[Kabul]]ia pääkaupunkinaan pitäneet [[pataanit]] valloittivat lopulta Afganistanin ja vuosina 1888–90, 1892 ja 1893 hazarat kapinoivat pataaneja vastaan. Afgaanihallitsija [[Abdur Rahman Khan]] kukisti kapinat ja vastasi niihin hazarojen sorrolla. Šiialaiset hazarat leimattiin vääräuskoisiksi ja heidän perinteisille asuinalueilleen siirettiin pataaneja. Tuhannet hazarat pakenivat Persiaan ja brittiläiseen Intiaan. 1900-luvun aikana heitä muutti myös maan suurimpiin kaupunkeihin kuten Kabuliin, jossa he muodostivat työväenluokan. Kommunistien kaapattua vallan Afgansitanissa vuonna 1978 hazarojen perustama aseellinen järjestö [[Shura-e Ittifaq]] valtasi suurimman osan Hazarajatia lukuunottamatta [[Bamiyan]]in kaupunkia. [[Afganistanin sota|Afganistanin sodan]] aikana järjestöllä oli sopimus neuvostojoukkojen kanssa, jonka mukaan molemmat osapuolet eivät puuttuneet toistensa toimintaan. Alueella alkoivat vaikuttaa myös [[Iran]]ista tulleet uskonoppineet ja tilanne kärjistyi taisteluiksi paikallisten ja iranilaisten johtamien joukkojen välillä hazarojen keskuudessa. Tilanne raukesi vuonna 1987, jolloin perustettiin Iranin tukema [[Hizb-e Wahdat-e Islami]]-kattojärjestö. Hizb-e Wahdat-e Islami osallistui hallitukseen vastarintataistelijoiden kukistettua Kabulin kommunistisen hallituksen, mutta hazarojen surmat muiden aseellisten joukkojen käsissä vuonna 1993 hajotti tämän liittouman. Vuonna 1998 [[Taliban]] miehitti Bamiyanin ja julisti jälleen hazarat vääräuskoisiksi, mikä johti useisiin verilöylyihin heitä vastaan.<ref name="EMME" /> Suurin yksittäinen verilöyly hazaroja vastaan toteutettiin [[Mazar-i-Sharif]]issa, jossa kuoli 2 000 siviiliä.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8781210 | Nimeke = Afganistanin hazarat ovat muukalaisia omassa maassaan | Tekijä = Erja Tuomaala | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 19.4.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> Marraskuussa 2001 hazarat valtasivat taas Hazarajatin alueen osana [[Pohjoinen liitto|Pohjoisen liiton]] offensiivia Talibania vastaan [[Afganistanin sota (2001–)|toisen Afganistanin sodan]] alettua.<ref name="EMME" />
| |||