Ero sivun ”Lapuan laki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
Kaikkiaan Lapuan lain mukaisia rangaistuksia annettiin 50 vuoden aikana yli 1250 kertaa, jolloin osa sai tuomionsa kahdesta tai joskus useammastakin eri syystä. Rangaistujen määrä nousi yhteensä 1067 henkilöön, mutta koska muutamia sakotettiin toistamiseen, tuomittujen todellisen määrän voi arvioida nousseen noin 1050 henkeen. Sakotetuista lähes 700 sai rangaistuksensa Lapuan lain soveltamisen ensimmäisenä vuosikymmenenä. <ref>Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Studia historica Jyväskyläensia 23. Jyväskylä 1982, s. 240–241. Ks. myös Kallio, Reino Lapuan laki (1843) yleisen järjestyksen toteuttajana. Eteläpohjalaiset Juuret 3 / 2013, s. 6–13. http://historiatieto.wordpress.com/lapuan-laki-ja-yleinen-jarjestys/ </ref>
 
Hallitussäännön 3. pykälä määräsi, että jos päällysmies tai apumiehet tarvitsivat apua tappelun tai muun siivottomuuden takia, kaikki isännät olivat velvollisia heitä auttamaan. Varsinkin [[Herännäisyys|heränneet]], jotka maailmankatsomuksensa mukaisesti noudattivat kirjaimellisesti Lapuan lakia, olivat valmiit yhteisvoimin ja jopa väkivaltaisin keinoin palauttamaan järjestyksen. Niinpä puukkojunkkareitten ja heränneiden välille syntyi yhteenottoja varsinkin Ylihärmässä, jajossa ne jatkuivat 1880-luvulle saakka. Tätä suurlapualaista laintulkintaa kuvastaa [[Samuli Paulaharju]]n Härmästä keräämä hokema: ”Kun laki loppuu, niin korennolla jatkethan.” <ref>Paulaharju, Samuli, Härmän aukeilta. Porvoo 1947, s. 304, Kallio 1982, s. 240–248.</ref>
 
Lisäksi hallitussääntö antoi ohjeita kylän paloturvallisuudesta, palkollisten henkikirjoittamisesta ja palveluksesta eroamisesta, nuorten kokoontumisista sekä sakkojen perimisestä. Kyläjärjestysosa keskittyi pääosin oltermannihallinnon käytännön toimintaan.