Ero sivun ”Suomen murteet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Murteen käsite: murteet elävänä kielenä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{| style="float:right"
|+ '''<big>Suomen kielen murteet Suomen alueella</big>'''
|- style="font-size:70%"
| <br><br><br><br><br>'''<big><big>Länsimurteet</big></big>'''<br><br><br><br>{{legend|border=0|#0099ff|[[lappilaismurteet]]}}<br><br><br><br>{{legend|border=0|#006699|[[keski- ja pohjoispohjalaiset murteet]]}}<br><br><br><br>{{legend|border=0|#0000ff|[[eteläpohjalaiset murteet]]}}{{legend|border=0|#aaaaff|- kaksikielinen alue, suomenk. vähemmistö}}<br>{{legend|border=0|#00ff00|[[lounaissuomalaismurteet]]}}{{legend|border=0|#91ff91|- kaksikielinen alue, suomenk. vähemmistö}}{{legend|border=0|#00cc00|[[lounaissuomalaiset välimurteet]]}}{{legend|border=0|#5fff5f|- kaksikielinen alue, suomenk. vähemmistö}}<br>{{legend|border=0|#006600|[[hämäläismurteet]]}}
| [[kuva: Finnish dialects in Finland.svg | 260 px]]
| <br>'''<big><big>Itämurteet</big></big>'''<br><br><br><br><br><br><br><br><br><br><br>{{legend|border=0|#990099|[[savolaismurteet]]}}{{legend|border=0|#e9afdd|- kaksikielinen alue, suomenk. vähemmistö}}<br><br><br><br><br><br>{{legend|border=0|#ff00ff|[[eteläkarjalaismurteet]]}}
|-
|}
'''Suomen murteet''' ovat [[suomen kieli|suomen kielessä]] esiintyviä [[murre|murteita]]. Ne voidaan jakaa [[länsimurteet|länsimurteisiin]] ja [[itämurteet|itämurteisiin]] sekä edelleen näiden sisällä useisiin alaryhmiin. Murteiden erot olivat ennen selkeämpiä, sillä nykyisin murteet ovat sekoittuneet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/etusivu.html | Nimeke =Suomen murteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Internetix | Viitattu = 11.12.2016 | Kieli = }}</ref>
==Murteen käsite==
Suomen kielen [[murre|murteista]] puhuttaessa tarkoitetaan yleensä ns. vanhoja aluemurteita. Siksi murrekartoissa esitetään vuoden 1938 kuntajako ja suomen murteiden puhuma-alueeseen luetaan mukaan Neuvostoliitolle [[luovutettu Karjala|luovutetut alueet]], Inkerinmaa, Ruotsin Länsipohja ja Norjan Ruija. Toisaalta ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueita ei ole otettu mukaan.<ref>Lehikoinen s. 105−107.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/murrealu.html | Nimeke = Suomen murrealueet| Tekijä = Savolainen, Erkki| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Internetix| Ajankohta = 1998| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.12.2016 | Kieli = }}</ref> Perinteisen murretutkimuksen kannalta aito murre on alkanut hävitä yleiskielen vaikutuksen, oppivelvollisuuden ja vilkastuvan muuttoliikkeen myötä 1900-luvun alussa.<ref>Rapola s. 17–20.</ref> Murteita voidaan pitää osittain väistyvänä kielimuotona, ja niiden väliset erot ovat vähitellen tasoittuneet, mutta toisaalta ne ovat yhä myös elävää kieltä. Ihmiset voivat esimerkiksi käyttää murresanoja, joita eivät välttämättä edes tunnista murteellisiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/sms/?p=background | Nimeke = Taustatietoa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen murteiden sanakirja| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Viitattu = 15.3.2017}}</ref>
| |||