Ero sivun ”Bretagne” versioiden välillä

66 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
kh wl
(poistin "ilmasto kostea ja sumuinen" johdannosta. epämääräinen eikä samantapaista sanota artikkelissa myöhemmin)
(kh wl)
| huomautus =
}}
'''Bretagne''' {{lausunta|Fr-Bretagne.ogg}}, [[bretoni|bretonin kielellä]] '''Breizh'''<ref name="Encyclopædia Britannica" />, on yksi [[Ranska]]n 18 [[Alue (Ranska)|hallintoalueesta]]. Se käsittää matalavuorisen niemimaan [[Ranska]]n länsirannikolla, [[Englannin kanaali]]n ja [[Biskajanlahti|Biskajanlahden]] välissä. Pääkaupunki on [[Rennes]], joka on myös 207&nbsp;922 asukkaallaan alueen suurin kaupunki. Muita suuria kaupunkeja ovat [[Brest (Ranska)|Brest]] (142&nbsp;722 as.), [[Quimper]] (63&nbsp;961 as.), [[Lorient]] (58&nbsp;135 as.) ja [[Vannes]] (52&nbsp;984 as.).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.insee.fr/fr/insee_regions/bretagne/themes/autres/BEC2010/BEC2010_population.pdf | Nimeke =Voir tableaux et graphiques - Population | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Julkaisija =INSEE | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref> Nykyisen Bretagnen pinta-ala on 27&nbsp;209 km², ja sen asukasluku oli vuonna 2007 3&nbsp;120&nbsp;288. Historiallisesti Bretagne on käsittänyt myös osia nykyisestä [[Pays de la Loire]]sta ja sen pääkaupungin [[Nantes]]in.; Aluealue mielletään edelleen joissain yhteyksissä osaksi Bretagnea.
 
==Maantiede==
[[Tiedosto:Bretagne region relief location map.jpg|280px|thumb|vasen|Bretagnen kartta.]]
Pinta-alaltaan Bretagne on 27&nbsp;209 km².<ref name="Encyclopædia Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/80400/Brittany | Nimeke =Brittany | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Julkaisija = | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Alueen kallioperä on pääasiassa [[graniitti]]a ja [[liuske]]kiveä., ja Maaperämaaperä on myös hyvin hapanta. Bretagnella on yli 2&nbsp;000 kilometriä vaihtelevaa rannikkoa.: Paikastapaikasta riippuen rannikolla on dyynejä tai kallioita. Rannikolla [[vuorovesi|vuorovedenVuoroveden]] vaikutus rannikolla on huomattava., Erityisenja erityisen huomattavaa vuorovesise on St-Brieucin ja St-Michelin lahdilla, joissa laskuveden aikaan paljastuu kilometreittäin meren hiekkapohjaa. Etelärannikko on maanmuodostukseltaan matalaa ja tasaista, kun taas lännessä ja pohjoisessa rannikolla tyypillisiä ovat korkeat kalliot. Sisämaassa on suurehkoja metsäalueita ja maaperän peittämiä graniittisia tasankoja. Aikoinaan sisämaalle oli tyypillinen myös pensasaitojen muodostama maisema, mutta se on paljolti kadonnut maatalouden kehittymisen myötä. Lännessä on ''Monts d´Arrée'' nimellä tunnetut mäet, jotka muodostavat Bretagnen korkeimmat kohdat.<ref name="Mewes 2010, s. 50-53">Mewes 2010, s. 50-53</ref> Bretagnen ilmasto on suhteellisen leuto, mikä johtuu [[Golfvirta|Golfvirran]] läheisyydestä. Talvet ovat lämpimiä ja tavallisesti alueella on vain vähän lunta ja jäätä. Kesät ovat viileitä lämpötilan vaihdellessa tavallisesti 4,4–18 °C välillä. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on 104 senttimetriä.<ref name="Bretons - Orientation">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Europe/Bretons-Orientation.html | Nimeke =Bretons - Orientation | Tekijä =Lenora A. Timm | Selite = | Julkaisu =everyculture.com | Julkaisija = | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Bretagnen ilmasto on suhteellisen leuto, mikä johtuu [[Golfvirta|Golfvirran]] läheisyydestä. Talvet ovat lämpimiä, ja tavallisesti alueella on vain vähän lunta ja jäätä. Kesät ovat viileitä lämpötilan vaihdellessa tavallisesti 4,4–18 °C välillä. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on 104 senttimetriä.<ref name="Bretons - Orientation">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Europe/Bretons-Orientation.html | Nimeke =Bretons - Orientation | Tekijä =Lenora A. Timm | Selite = | Julkaisu =everyculture.com | Julkaisija = | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
===Luonto===
Nisäkkäistä Bretagnessa on runsaasti muun muassa [[metsäkauris|metsäkauriita]], [[villisika|villisikoja]] ja esimerkiksi [[kettu|kettuja]]ja. Puhtaissa vesistöissä tavataan myös [[saukko|saukkoja]]ja ja Eurooppaan istutettuja [[nutria|nutrioitarämemajavia]]. Rannikolla tavataan useita lintulajeja ja merellä hylkeitä ja [[delfiini|delfiinejä]]. Rannikkovesissä kasvaa lisäksi yli 600 merilevälajia, joista suurta osaa käytetään lannoitteena. Aikoinaan suuret [[tammi|tammesta]], [[pyökit|pyökeistä]] ja [[kastanja]]puista koostuneet metsät on paljolti hakattu, kun niitä käytettiin aikoinaan laivojen rakennuksessa. Joitakin metsäalueita, kuten ''Forêt de Fourgès'' ja ''Forêt de Paimpont'' on säilynyt nykypäiviin saakka. Bretagnen vesialueilla on sattunut useampi öljyturma. Vuonna 1978 laiva ''[[Amoco Cadiz]]'' haaksirikkoutui ja siitä vuotanut öljy levisi satojen kilometrien pituudelle Bretagnen rannikolla. Vuonna 1999 tapahtui samanlainen onnettomuus, kun laiva ''Erika'' haaksirikkoutui. Nykyisin suurimpia ympäristöongelmia on jokien suuret nitraattipitoisuudet, mikä johtuu torjunta-aineiden laajamittaisesta käytöstä.<ref name="Mewes 2010, s. 50-53" />
 
Bretagnen vesialueilla on sattunut useampi öljyturma. Vuonna 1978 laiva ''[[Amoco Cadiz]]'' haaksirikkoutui, ja siitä vuotanut öljy levisi satojen kilometrien pituudelle Bretagnen rannikolla. Vuonna 1999 tapahtui samanlainen onnettomuus, kun laiva ''Erika'' haaksirikkoutui. Nykyisin suurimpia ympäristöongelmia on jokien suuret [[nitraatti]]pitoisuudet, mikä johtuu torjunta-aineiden laajamittaisesta käytöstä.<ref name="Mewes 2010, s. 50-53" />
 
== Historia ==
===Esihistoria===
[[Tiedosto:4730.1099 Menhire,bis zu 4 Meter hoch,von Ost nach West in 1167 Meter Langen Alignements(Steinreihen) in einem Halbkreis endend Le Ménec, Carnac ,Departement Morbihan ,Bretagne Steffen Heilfort.JPG|250px|thumb|vasen|Megaliitteja [[Carnac]]issa.]]
Varhaisimmat merkit asutuksesta Bretagnessa on löydetty [[Menez Dregan]]ista, jossa on merkkejä asutuksesta ja tulen käytöstä noin 450&nbsp;000 vuoden takaa. 5&nbsp;000–2&nbsp;000 vuotta sitten alueen asukkaat alkoivat asettua aloilleen ja viljelemään maata. Tuolta ajalta tunnetaan useita [[megaliitti|megaliitteja]], joita rakennettiin muuallekin Eurooppaan, mutta Bretagneen erityisen runsaasti. Niiden tarkoitusta ei tiedetä, mutta niiden on arveltu olleen ehkä hautapaikkojen tai rajojen merkkejä. Joillakin alueilla megaliitteja oli tehty ilmeisesti huomattavan pitkiksi ketjuiksi. Megaliittien lisäksi tunnetaan kahden tyyppisiä hautoja,: [[Dolmen|dolmeneja]] ja "allée couverte" -nimellä tunnettuja pitkänomaisia hautoja. Pronssiajalla alettiin rakentaa myös pyöreitä hautakumpuja, joita tehtiin ilmeisesti merkittäville henkilöille.<ref name="Mewes 2010, s. 29">Mewes 2010, s. 29</ref> 750 eaa. idästä alkoi tulla [[keltit|kelttiläistä]] väestöä, vaikka tosin ei tiedetä oliko kyseessä rodullisesti vai pelkästään kulttuurillisesti kelttiläinen väestö. Bretagnessa eli viisi heimoa: [[osimesit]], [[venetesit]], [[coriosolitesit]], [[riedonesit]] ja [[namnetesit]]. Löydettyjen korujen ja muun esineistön perusteella alueella tiedetään olleen vahvat kauppayhteydet [[Britannia]]an.<ref name="Mewes 2010, s. 28">Mewes 2010, s. 28</ref>
 
===Roomalaisaika===
===Bretagnen synty===
[[Tiedosto:Britonia6hcentury.png|200px|thumb|oikea|Kelttiläiset muuttoaallot Britanniasta muualle Eurooppaan.]]
Nykyinen Bretagne kehittyi paljolti Rooman valtakauden jälkeen 400- ja 500-luvuilla jaa. Tuolloin Britanniasta alkoi saapua kelttiläisiä, jotka muuttivat [[anglosaksit|anglosaksien]] tieltä pois. Britanniassa puhutulle [[kornin kieli|kornille]] läheistä sukua oleva [[bretonin kieli]] kehittyi Bretagnessa.<ref name="Mewes 2010, s. 29" /> Tällöin itäisen ja läntisen Bretagnen välille syntyi ero, kun lännessä puhuttiin kelttiläistä kieltä ja idässä [[latina]]a ja siitä kehittynyttä [[gallo]]a. Samoin Bretagnen itäiset osat joutuivat [[roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen kirkon]] piiriin [[frankit|frankkien]] kautta kristinuskon tullessa länsiosiin lähinnä [[irlanti]]laisten munkkien tuomana. Itäiset osatkaan eivät joutuneet kokonaan frankkien vallan alle, vaan niistä tuli eräänlaista ei -kenenkään -maata. Frankit yrittivät [[Ludvig Hurskas|Ludvig Hurskaan]] valtakaudella kukistaa Bretagnea, mutta he eivät pystyneet asettamaan valtaansa alueelle kuin väliaikaisesti. Ludvig Hurskas sai alueen lopulta haltuunsa nimitettyään aluetta hallitsemaan [[bretonit|bretoni]]päällikkö [[Nominoë]]n, mutta hänen seuraajansa [[Kaarle Kaljupää]]n aikana välit kiristyivät jälleen Nominoën yrittäessä ottaa haltuunsa Bretagnen ja frankkien valtakunnan välisen ei -kenenkään -maan. Bretonit voittivat Kaljupään [[Ballonin taistelu]]ssa, ja Kaljupääntämän piti antaa Nominoëlle kuninkaan arvo ja luopua ei -kenenkään -maasta. Voiton jälkeen alkoi kehittyä Bretagnen valtio.<ref name="Mewes 2010, s. 30">Mewes 2010, s. 30</ref>
 
Voiton jälkeen alueellaAlueella alkoivat liikkua [[viikingit]], jotka polttivat ja ryöstivät Bretagnen rannikkoalueita. Monet bretonipäälliköt pakenivat väliaikaisesti Ranskaan, josta he toivat palatessaan mukanaan [[ranskan kieli|ranskan kielen]]. Viikingit voitettiin [[Questembertin taistelu]]ssa vuonna 888, mikä toi lyhyen tauon viikinkihyökkäyksiin. Viikingit palasivat ja ryöstivät [[Landévennec]]in vuonna 913, mutta heidät voitettiin jälleen [[Alain Barbetorte]]n johdolla, mikä merkitsi viikinkien hyökkäysten loppua. Voiton jälkeen Barbetorte teki [[Nantes]]ista [[Bretagnen herttuakunta|Bretagnen herttuakunnan]] pääkaupungin.<ref name="Mewes 2010, s. 30" />
 
===Bretagnen herttuakunta===
[[Tiedosto:Battle of La Roche-Derrien.jpg|190px|thumb|vasen|Piirros [[Roche-Derrienin taistelu]]sta Bretagnen perimyssodan ajalta.]]
Barbetorten kuoltua Bretagnen sisäiset ristiriidat mahdollistivat ulkoisten voimien puuttumisen maan sisäisiin asioihin. [[Vilhelm Valloittaja]] soti joukkoineen Bretagnessa kannattamansa herttuaehdokkaan puolesta, ja myöhemmin hänen lähdettyään Englantiin vuonna 1066 monet bretonit taistelivat hänen puolellaan ja saivat palkkioksi maita Britanniasta. Ranskakin kiinnostui jälleen alueesta, ja onnistuneiden naimakauppojen kautta Bretagnessa oli kiinteät yhteydet Ranskaan vuoteen 1213 mennessä. Maata heikensi edelleen paikallisten lordien vaatimukset autonomiasta ja herttua [[Jean III (Bretagne)|Jean III:nnen]] kuoltua vuonna 1341 syttynyt [[Bretagnen perimyssota|perimyssota]]. Herttuan tittelistä taistelivat Jeanin sukulaiset: velipuoli [[Jean de Monfort]] ja veljentytär [[Jeanne de Penthièvre]]. Ranska tuki Penthièvreä, joka oli naimisissa Ranskan kuninkaan veljenpojan kanssa. Monfortilla oli puolestaan yhteyksiä [[Edvard III|Edvard III:nteen]], ja häntä tukivat englantilaiset joukot. Perimyssota jatkui 20 vuoden ajan osana [[satavuotinen sota|satavuotista sotaa]]. Herttuaksi nousi lopulta Jean de Monfortin poika [[Jean IV (Bretagne)|Jean IV]].<ref name="Mewes 2010, s. 32">Mewes 2010, s. 32</ref>
 
[[File:BNF - Latin 9474 - Jean Bourdichon - Grandes Heures d'Anne de Bretagne - f. 3r - Anne de Bretagne entre trois saintes (détail).jpg|190px|thumb|oikea|[[Anna Bretagnelainen]].]]
Monfortien dynastian aikana Bretagnen herttuakunnassa jatkui pitkään suhteellisen rauhallinen aika. Bretagne joutui jälleen kahnaukseen Ranskan kanssa, kun kuningas [[Ludvig XI]] vaati aluetta itselleen. Syttyneessä sodassa suuri osa Bretagnen yläluokasta asettui Ranskan puolelle herttua [[François II|François II:ta]] vastaan. Ranskalaiset voittivat bretagnelaiset [[Saint-Aubin-du-Cormier'n taistelu (1488)|Saint-Aubin-du-Cormier'n taistelussa]] vuonna 1488. François kuoli pian taistelun jälkeen, ja hänen tyttärensä [[Anna Bretagnelainen]] naitettiin Ranskan määräyksestä ensin [[Kaarle VIII (Ranska)|Kaarle VIII:lle]]. Kaarlenja tämän kuoltua Anna naitettiin Ludvig XI:tä seuranneelle [[Ludvig XII|Ludvig XII:lle]].<ref name="Mewes 2010, s. 32" /> Annasta tuli kansan keskuudessa suosittu, ja hänet nähtiin Bretagnen itsenäisyyden symbolina, vaikka poliittisesti tilanne olikin päinvastainen. Anna sai 18 lasta, joista vain kaksi tytärtä eli aikuisikään saakka. Yksi hänen tyttäristään naitettiin Annan kuoltua vuonna 1514 kruununperijä [[Frans I (Ranska)|Frans I:lle]], joka solmi Ranskan kanssa Vannesissa unionisopimuksen vuonna 1532. Bretagnesta tuli osa Ranskaa, mutta se säilytti etuoikeuksia, kuten omat oikeusistuimet ja asukkaiden vapauden asepalveluksesta.<ref name="Mewes 2010, s. 33">Mewes 2010, s. 33</ref>
 
===Itsehallinnollisena Ranskan osana===
Ranskan vallan alaisuuden alkukautta pidetään Bretagnen kulta-aikana. [[Pellava]]a myytiin suuressa mittakaavassa Englantiin, ja kalastuksesta tuli tärkeä elinkeino. Kaupankäynti toi varallisuutta alueelle, ja moniin kaupunkeihin rakennettiin uusia kirkkoja ja taloja. [[Rennes]]istä tuli alueen uusi pääkaupunki. Uskonsodat vaikuttivat Bretagneenkin, jossa suurin osa väestöstä oli katolilaisia, mutta jossa jotkin yläluokan suvut kääntyivät protestanttisuuteen. Alueella taisteltiin etenkin vuosien 1589–1598 aikana. Paikalle tuli ulkomaalaisia sotilaita: englantilaisia protestanttien ja espanjalaisia katolilaisten avuksi. Sodan aikana [[Saint-Malo]]n kaupunki julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyyttä kesti vain neljä vuotta ennen sen antautumista. Uskonsodat päättyivät lopulta [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:nnen]] käännyttyä katolilaisuuteen.<ref name="Mewes 2010, s. 33" />
 
Sodan jälkeen Bretagnessa alkoi jälleen nousukausi. Uskonsotien seurauksena alkoi voimakas vastareformaatio, ja alueelle rakennettiin lukuisia uusia kirkkoja ja kappeleita. Useat lähetyssaarnaajat alkoivat lisäksi toimia maaseutuväestön parissa vahvistaakseen näiden katolilaisuutta. Kuuluisimpia näistä lähetyssaarnaajista olivat [[Michel le Nobletz]] ja [[Père Julien Maunoir]]. Molemmat heistä toimivat kansan parissa bretonin kielellä.<ref name="Mewes 2010, s. 33" /> 1600-luvun alkupuolella Bretagnen satamia ja laivastotukikohtia kehitettiin. Vuonna 1631 [[Brest (Ranska)|Brestistä]] tuli [[Ranskan laivasto]]n päätukikohta, ja vuonna 1666 perustettiin [[Lorient]]in kaupunki laivanrakennusteollisuutta varten. Nantesista oli tullut tärkeä kansainvälisen kaupan keskus.<ref name="Mewes 2010, s. 35">Mewes 2010, s. 35</ref>
 
Bretagnen ja Ranskan unionista alkoi tulla kiistaa, kun bretagnelaisten mielestä Ranskan kuningas [[Ludvig XIII]] vaati heiltä liian suuria lahjoja unionisopimuksen ylläpitoa vastaan. Hänen seuraajansa [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:nnen]] kaudella Bretagneen alettiin tuoda veroja, joista se oli aiemmin ollut vapaa. Tämä johti levottomuuksiin Rennesissä ja Nantesissa, joista kapina levisi maaseudulle saakka. Avoin kapina syttyi Länsi-Bretagnessa vuonna 1675, ja sen johtoon nousi [[Sebastien Le Balp]], mutta hänet murhattiin, ja kapina jäi vaille johtajaa. Kapina murskattiin ja useita siihen osallistuneita hirtettiin. 1700-luvun puolella jännitteet kasvoivat edelleen etenkin kasvavan varakkaan kauppiasluokan takia,; jollasillä ei varallisuudestaan huolimatta ollut juurikaan valtaa Bretagnessa. Samalla Nantesista kasvoi Ranskan toiseksi merkittävin satama ja tärkeä [[orjakauppa|orjakaupan]] keskus.<ref name="Mewes 2010, s. 35" />
 
===Kiinteäksi osaksi Ranskaa===
[[Tiedosto:Carte de France 1789 Bretagne.jpg|220px|thumb|vasen|Bretagnen kartta vuodelta 1789.]]
 
Bretagne menetti erityisoikeutensa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] yhteydessä. Tämä tapahtui vapaaehtoisesti, kun Bretagnen parlamentti lakkautettiin vuonna 1789. Erityisoikeuksille ei uskottu olevan tarvetta uudessa tasavaltalaisessa maassa. Tällöin Bretagne jaettiin viiteen [[Ranskan departementit|departementtiin]]. Seurasi myös uskonnollisten johtajien vaino, kun vain neljännes Bretagnen papistosta suostui vannomaan uskollisuutta uudelle tasavallalle. Tämä johti tavallisen kansan keskuudessa tasavallan vastaiseen mielialaan, ja Bretagneen perustettiin vastavallankumouksellisia kuningasvaltaa kannattavia joukkoja. [[Marquis de la Rouërie]]n vuonna 1791 perustamat joukot kärsivät kuitenkin tappion. Kun [[Preussi]] ja [[Itävalta]] aloittivat sodan tasavaltaa vastaan, bretagnelaiset kutsuttiin asepalvelukseen, josta monet laistivat piiloutumalla. Monet heistä liittyivät paikallisiin kapinallisiin, mutta heidät kukistettiin [[Napoleon]]in noustua valtaan. Toisaalta Napoleon antoi Bretagnelle helpotuksia liittyen papistoon ja palveluksenottoihin. Napoleon aloitti myös Nantesin ja Brestin välisen kanaalin rakennuttamisen englantilaisten saarrettua Bretagnen satamat.<ref name="Mewes 2010, s. 36">Mewes 2010, s. 36</ref>
 
Bretagnen menetettyä etuoikeutensa bretagnelainen kulttuuri ja bretonin kieli kärsivät. Vuodesta 1793 kaikki opetus tapahtui ranskaksi. Perinteinen teollisuus kärsi, ja maataloutta vaivasi työvoimapula. Vielä 1840-luvulla alueella kärsittiin merkittävissä määrin nälänhädästä. Pienemmät satamakaupungit kuten [[Morlaix]] ja [[Redon]] kuihtuivat Lorientin kukoistaessa. Nantesin-Brestin kanaali valmistui vuonna 1842 ja [[Quimper]], Rennes ja Brest liitettiin Ranskan rautatieverkkoon vuoteen 1865 mennessä. Maatalous alkoi toipua parempien lannoitteiden myötä, mutta maaseudun asukkaiden määrä laski näiden muuttaessa kaupunkeihin. 1800-luvun loppupuolella noin 300&nbsp;000 muutti Bretagnen ulkopuolelle Ranskan suuriin kaupunkeihin, kuten [[Pariisi]]in, ja ulkomaille. 1800-luvun lopussa heräsi myös kiinnostus Bretagnen kelttiläisyyttä kohtaan ja perustettiin [[Union Régionaliste Bretonne]] tutkimaan bretonin kieltä sekä paikallista kertomaperinnettä.<ref name="Mewes 2010, s. 37">Mewes 2010, s. 37</ref>
 
===Maailmansodat===
[[Tiedosto:Battleforbrest.jpg|240px|thumb|oikea|[[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] joukkoja Brestin taistelujen aikana syyskuussa 1944.]]
[[Ensimmäinen maailmansota]] johti monien bretagnelaisten kuolemaan ja myös muualta tulleiden pakolaisten asettumiseen alueelle. Maailmansotien välisenä aikana Bretagnen poliittinen voimatasapaino vaihteli sosialistien ja konservatiivien välillä. Lisäksi bretagnelaiset nationalistiset liikkeet aktivoituivat, ja esimerkiksi Ranskan ja Bretagnen unionia kuvastanut patsas Rennesissä räjäytettiin. [[Morvan Marchal]] suunnitteli [[Bretagnen lippu|Bretagnen lipun]] vuonna 1926. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] vuonna 1940 [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] miehittävät Bretagnen, ja alueelle tuli noin 150&nbsp;000 saksalaissotilasta. Bretagnen satamista tehtiin sukellusveneiden tukikohtia, minkä johdosta [[liittoutuneet]] pommittivat useasti alueen satamia.<ref name="Mewes 2010, s. 37" /> Bretagnessa toimi useita vastarintaryhmittymiä, ja toisaalta pieni joukko nationalisteja teki yhteistyötä miehittäjien kanssa. Bretagne vapautettiin liittoutuneiden noustua maihin [[Normandia]]ssa vuonna 1944. Lisäksi paikalliset vapauttivat jotkin paikat, kuten Quimperin.<ref name="Mewes 2010, s. 39">Mewes 2010, s. 39</ref>
 
===Sodan jälkeen===
 
==Väestö==
Vuonna 2007 Bretagnessa asui 3&nbsp;120&nbsp;288 henkilöä.<ref name="Populations légales 2007 des régions" />. Bretagnen väestö eli [[bretonit]] ovat kelttiläistä alkuperää, ja heidän esi-isänsä tulivat muun Ranskan väestöstä paljolti poiketen Britanniasta. Historiallisesti Bretagne on ollut Ranskan tiheimmin asuttuja alueita, mutta maailmansodat ja maastamuutto ovat vähentäneetpienentäneet tätä asemaa. Vielä vuonna 1801 Bretagnessa asui 6,5 % koko Ranskan väestöstä, kun sama lukema oli vuonna 1982 enää 4,98 %.<ref name="Bretons - Orientation" /> Maahanmuuttajien määrä ylitti maastamuuttajien määrän ensimmäisen kerran vuonna 1975, ja sama tilanne jatkuu edelleen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bretagne.fr/internet/jcms/TF071112_5063/histoire | Nimeke =La Bretagne et son Histoire | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =bretagne.f | Julkaisija = | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref>. Bretagnen väestönkasvu on kuitenkin vuosien 1999–2008 välillä ollut 0,9 %, mikä on enemmän kuin Ranskan keskiarvo 0,7 %. Väestönkasvu selittyy maahanmuutolla. 31,5% bretagnelaisista asuu yli 10&nbsp;000 hengen kaupungeissa Ranskan keskiarvon ollessa 48,5 %. Yli 60-vuotiaiden määrä on Ranskan keskiarvoa hieman suurempi, 24,4 % väestöstä keskiarvon ollessa 22,4 %. Luku vaihtelee kuitenkin merkittävissä määrin alueellisesti,: Côtes-d'Armorin departementissa lukema on 28,1% ja Ille-et-Vilainessa 20,2 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.insee.fr/fr/regions/bretagne/reg-dep.asp?theme=2&suite=1 | Nimeke = En quelques lignes | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Julkaisija =INSEE | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref>
 
Merkittävän maahanmuuttajaryhmän muodostavat britit, joita asuu etenkin maan sisäosissa, jossamissä asuntojen hinnat ovat rannikkoa halvempia. Brittiläisten maahanmuuttajien takia Bretagnessa julkaistaan esimerkiksi [[englannin kieli|englannin kielistä]] lehteä ''The Central Brittany Journal''. Brittiläisten maahanmuuttajien määrät ovat kuitenkin laskeneet.<ref>Mewes 2010, s. 49</ref> Suurimpia ulkomaisia kansalaisryhmiä vuonna 2007 Bretagnessa olivat [[portugali]]laiset (4&nbsp;900) ja [[marokko]]laiset (4&nbsp;279). Yhteensä ulkomaiden kansalaisia oli Bretagnessa 54&nbsp;418.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.insee.fr/fr/themes/tableau.asp?reg_id=2&ref_id=poptc0216 | Nimeke =Population par nationalité | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Julkaisija =INSEE | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref>
 
==Politiikka==