Ero sivun ”Bretagne” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistin "ilmasto kostea ja sumuinen" johdannosta. epämääräinen eikä samantapaista sanota artikkelissa myöhemmin |
kh wl |
||
Rivi 26:
| huomautus =
}}
'''Bretagne''' {{lausunta|Fr-Bretagne.ogg}}, [[bretoni|bretonin kielellä]] '''Breizh'''<ref name="Encyclopædia Britannica" />, on yksi [[Ranska]]n 18 [[Alue (Ranska)|hallintoalueesta]]. Se käsittää matalavuorisen niemimaan [[Ranska]]n länsirannikolla
==Maantiede==
[[Tiedosto:Bretagne region relief location map.jpg|280px|thumb|vasen|Bretagnen kartta.]]
Pinta-alaltaan Bretagne on 27 209 km².<ref name="Encyclopædia Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/80400/Brittany | Nimeke =Brittany | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Julkaisija = | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Bretagnen ilmasto on suhteellisen leuto, mikä johtuu [[Golfvirta|Golfvirran]] läheisyydestä. Talvet ovat lämpimiä, ja tavallisesti alueella on vain vähän lunta ja jäätä. Kesät ovat viileitä lämpötilan vaihdellessa tavallisesti 4,4–18 °C välillä. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on 104 senttimetriä.<ref name="Bretons - Orientation">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Europe/Bretons-Orientation.html | Nimeke =Bretons - Orientation | Tekijä =Lenora A. Timm | Selite = | Julkaisu =everyculture.com | Julkaisija = | Viitattu =18.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> ===Luonto===
Nisäkkäistä Bretagnessa on runsaasti muun muassa [[metsäkauris|metsäkauriita]], [[villisika|villisikoja]] ja
Bretagnen vesialueilla on sattunut useampi öljyturma. Vuonna 1978 laiva ''[[Amoco Cadiz]]'' haaksirikkoutui, ja siitä vuotanut öljy levisi satojen kilometrien pituudelle Bretagnen rannikolla. Vuonna 1999 tapahtui samanlainen onnettomuus, kun laiva ''Erika'' haaksirikkoutui. Nykyisin suurimpia ympäristöongelmia on jokien suuret == Historia ==
===Esihistoria===
[[Tiedosto:4730.1099 Menhire,bis zu 4 Meter hoch,von Ost nach West in 1167 Meter Langen Alignements(Steinreihen) in einem Halbkreis endend Le Ménec, Carnac ,Departement Morbihan ,Bretagne Steffen Heilfort.JPG|250px|thumb|vasen|Megaliitteja [[Carnac]]issa.]]
Varhaisimmat merkit asutuksesta Bretagnessa on löydetty [[Menez Dregan]]ista, jossa on merkkejä asutuksesta ja tulen käytöstä noin 450 000 vuoden takaa. 5 000–2 000 vuotta sitten alueen asukkaat alkoivat asettua aloilleen ja viljelemään maata. Tuolta ajalta tunnetaan useita [[megaliitti|megaliitteja]], joita rakennettiin muuallekin Eurooppaan, mutta Bretagneen erityisen runsaasti. Niiden tarkoitusta ei tiedetä, mutta niiden on arveltu olleen ehkä hautapaikkojen tai rajojen merkkejä. Joillakin alueilla megaliitteja oli tehty ilmeisesti huomattavan pitkiksi ketjuiksi. Megaliittien lisäksi tunnetaan kahden tyyppisiä hautoja
===Roomalaisaika===
Rivi 45 ⟶ 49:
===Bretagnen synty===
[[Tiedosto:Britonia6hcentury.png|200px|thumb|oikea|Kelttiläiset muuttoaallot Britanniasta muualle Eurooppaan.]]
Nykyinen Bretagne kehittyi paljolti Rooman valtakauden jälkeen 400- ja 500-luvuilla jaa. Tuolloin Britanniasta alkoi saapua kelttiläisiä, jotka muuttivat [[anglosaksit|anglosaksien]] tieltä pois. Britanniassa puhutulle [[kornin kieli|kornille]] läheistä sukua oleva [[bretonin kieli]] kehittyi Bretagnessa.<ref name="Mewes 2010, s. 29" /> Tällöin itäisen ja läntisen Bretagnen välille syntyi ero, kun lännessä puhuttiin kelttiläistä kieltä ja idässä [[latina]]a ja siitä kehittynyttä [[gallo]]a. Samoin Bretagnen itäiset osat joutuivat [[roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen kirkon]] piiriin [[frankit|frankkien]] kautta kristinuskon tullessa länsiosiin lähinnä [[irlanti]]laisten munkkien tuomana. Itäiset osatkaan eivät joutuneet kokonaan frankkien vallan alle, vaan niistä tuli eräänlaista ei
===Bretagnen herttuakunta===
[[Tiedosto:Battle of La Roche-Derrien.jpg|190px|thumb|vasen|Piirros [[Roche-Derrienin taistelu]]sta Bretagnen perimyssodan ajalta.]]
Barbetorten kuoltua Bretagnen sisäiset ristiriidat mahdollistivat ulkoisten voimien puuttumisen maan sisäisiin asioihin. [[Vilhelm Valloittaja]] soti joukkoineen Bretagnessa kannattamansa herttuaehdokkaan puolesta, ja myöhemmin hänen lähdettyään Englantiin vuonna 1066 monet bretonit taistelivat hänen puolellaan ja saivat palkkioksi maita Britanniasta. Ranskakin kiinnostui jälleen alueesta, ja onnistuneiden naimakauppojen kautta Bretagnessa oli kiinteät yhteydet Ranskaan vuoteen 1213 mennessä. Maata heikensi edelleen paikallisten lordien vaatimukset autonomiasta ja herttua [[Jean III (Bretagne)|Jean III:nnen]] kuoltua vuonna 1341 syttynyt [[Bretagnen perimyssota|perimyssota]]. Herttuan tittelistä taistelivat Jeanin sukulaiset: velipuoli [[Jean de Monfort]] ja veljentytär [[Jeanne de Penthièvre]]. Ranska tuki Penthièvreä, joka oli naimisissa Ranskan kuninkaan veljenpojan kanssa. Monfortilla oli puolestaan yhteyksiä [[Edvard III|Edvard III:nteen]], ja häntä tukivat englantilaiset joukot. Perimyssota jatkui 20 vuoden ajan osana [[satavuotinen sota|satavuotista sotaa]]. Herttuaksi nousi lopulta Jean de Monfortin poika [[Jean IV (Bretagne)|Jean IV]].<ref name="Mewes 2010, s. 32">Mewes 2010, s. 32</ref>
[[File:BNF - Latin 9474 - Jean Bourdichon - Grandes Heures d'Anne de Bretagne - f. 3r - Anne de Bretagne entre trois saintes (détail).jpg|190px|thumb|oikea|[[Anna Bretagnelainen]].]]
Monfortien dynastian aikana Bretagnen herttuakunnassa jatkui pitkään suhteellisen rauhallinen aika. Bretagne joutui jälleen kahnaukseen Ranskan kanssa, kun kuningas [[Ludvig XI]] vaati aluetta itselleen. Syttyneessä sodassa suuri osa Bretagnen yläluokasta asettui Ranskan puolelle herttua [[François II|François II:ta]] vastaan. Ranskalaiset voittivat bretagnelaiset [[Saint-Aubin-du-Cormier'n taistelu (1488)|Saint-Aubin-du-Cormier'n taistelussa]] vuonna 1488. François kuoli pian taistelun jälkeen, ja hänen tyttärensä [[Anna Bretagnelainen]] naitettiin Ranskan määräyksestä ensin [[Kaarle VIII (Ranska)|Kaarle VIII:lle]]
===Itsehallinnollisena Ranskan osana===
Ranskan vallan alaisuuden alkukautta pidetään Bretagnen kulta-aikana. [[Pellava]]a myytiin suuressa mittakaavassa Englantiin, ja kalastuksesta tuli tärkeä elinkeino. Kaupankäynti toi varallisuutta alueelle, ja moniin kaupunkeihin rakennettiin uusia kirkkoja ja taloja. [[Rennes]]istä tuli alueen uusi pääkaupunki. Uskonsodat vaikuttivat Bretagneenkin, jossa suurin osa väestöstä oli katolilaisia, mutta jossa jotkin yläluokan suvut kääntyivät protestanttisuuteen. Alueella taisteltiin etenkin vuosien 1589–1598 aikana. Paikalle tuli ulkomaalaisia sotilaita: englantilaisia protestanttien ja espanjalaisia katolilaisten avuksi. Sodan aikana [[Saint-Malo]]n kaupunki julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyyttä kesti vain neljä vuotta ennen sen antautumista. Uskonsodat päättyivät lopulta [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:nnen]] käännyttyä katolilaisuuteen.<ref name="Mewes 2010, s. 33" />
Sodan jälkeen Bretagnessa alkoi jälleen nousukausi. Uskonsotien seurauksena alkoi voimakas vastareformaatio, ja alueelle rakennettiin lukuisia uusia kirkkoja ja kappeleita. Useat lähetyssaarnaajat alkoivat lisäksi toimia maaseutuväestön parissa vahvistaakseen näiden katolilaisuutta. Kuuluisimpia näistä lähetyssaarnaajista olivat [[Michel le Nobletz]] ja [[Père Julien Maunoir]]. Molemmat heistä toimivat kansan parissa bretonin kielellä.<ref name="Mewes 2010, s. 33" /> 1600-luvun alkupuolella Bretagnen satamia ja laivastotukikohtia kehitettiin. Vuonna 1631 [[Brest (Ranska)|Brestistä]] tuli [[Ranskan laivasto]]n päätukikohta, ja vuonna 1666 perustettiin [[Lorient]]in kaupunki laivanrakennusteollisuutta varten. Nantesista oli tullut tärkeä kansainvälisen kaupan keskus.<ref name="Mewes 2010, s. 35">Mewes 2010, s. 35</ref>
Bretagnen ja Ranskan unionista alkoi tulla kiistaa, kun bretagnelaisten mielestä Ranskan kuningas [[Ludvig XIII]] vaati heiltä liian suuria lahjoja unionisopimuksen ylläpitoa vastaan. Hänen seuraajansa [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:nnen]] kaudella Bretagneen alettiin tuoda veroja, joista se oli aiemmin ollut vapaa. Tämä johti levottomuuksiin Rennesissä ja Nantesissa, joista kapina levisi maaseudulle saakka. Avoin kapina syttyi Länsi-Bretagnessa vuonna 1675, ja sen johtoon nousi [[Sebastien Le Balp]], mutta hänet murhattiin, ja kapina jäi vaille johtajaa. Kapina murskattiin ja useita siihen osallistuneita hirtettiin. 1700-luvun puolella jännitteet kasvoivat edelleen etenkin kasvavan varakkaan kauppiasluokan takia
===Kiinteäksi osaksi Ranskaa===
[[Tiedosto:Carte de France 1789 Bretagne.jpg|220px|thumb|vasen|Bretagnen kartta vuodelta 1789.]]
Bretagne menetti erityisoikeutensa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] yhteydessä. Tämä tapahtui vapaaehtoisesti, kun Bretagnen parlamentti lakkautettiin vuonna 1789. Erityisoikeuksille ei uskottu olevan tarvetta uudessa tasavaltalaisessa maassa. Tällöin Bretagne jaettiin viiteen [[Ranskan departementit|departementtiin]]. Seurasi myös uskonnollisten johtajien vaino, kun vain neljännes Bretagnen papistosta suostui vannomaan uskollisuutta uudelle tasavallalle. Tämä johti tavallisen kansan keskuudessa tasavallan vastaiseen mielialaan, ja Bretagneen perustettiin vastavallankumouksellisia kuningasvaltaa kannattavia joukkoja. [[Marquis de la Rouërie]]n vuonna 1791 perustamat joukot kärsivät kuitenkin tappion. Kun [[Preussi]] ja [[Itävalta]] aloittivat sodan tasavaltaa vastaan, bretagnelaiset kutsuttiin asepalvelukseen, josta monet laistivat piiloutumalla. Monet heistä liittyivät paikallisiin kapinallisiin, mutta heidät kukistettiin [[Napoleon]]in noustua valtaan. Toisaalta Napoleon antoi Bretagnelle helpotuksia liittyen papistoon ja palveluksenottoihin. Napoleon aloitti myös Nantesin ja Brestin välisen kanaalin rakennuttamisen englantilaisten saarrettua Bretagnen satamat.<ref name="Mewes 2010, s. 36">Mewes 2010, s. 36</ref>
Bretagnen menetettyä etuoikeutensa bretagnelainen kulttuuri ja bretonin kieli kärsivät. Vuodesta 1793 kaikki opetus tapahtui ranskaksi. Perinteinen teollisuus kärsi, ja maataloutta vaivasi työvoimapula. Vielä 1840-luvulla alueella kärsittiin merkittävissä määrin nälänhädästä. Pienemmät satamakaupungit kuten [[Morlaix]] ja [[Redon]] kuihtuivat Lorientin kukoistaessa. Nantesin-Brestin kanaali valmistui vuonna 1842 ja [[Quimper]], Rennes ja Brest liitettiin Ranskan rautatieverkkoon vuoteen 1865 mennessä. Maatalous alkoi toipua parempien lannoitteiden myötä, mutta maaseudun asukkaiden määrä laski näiden muuttaessa kaupunkeihin. 1800-luvun loppupuolella noin 300 000 muutti Bretagnen ulkopuolelle Ranskan suuriin kaupunkeihin, kuten [[Pariisi]]in, ja ulkomaille. 1800-luvun lopussa heräsi myös kiinnostus Bretagnen kelttiläisyyttä kohtaan ja perustettiin [[Union Régionaliste Bretonne]] tutkimaan bretonin kieltä sekä paikallista kertomaperinnettä.<ref name="Mewes 2010, s. 37">Mewes 2010, s. 37</ref>
===Maailmansodat===
[[Tiedosto:Battleforbrest.jpg|240px|thumb|oikea|[[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] joukkoja Brestin taistelujen aikana syyskuussa 1944.]]
[[Ensimmäinen maailmansota]] johti monien bretagnelaisten kuolemaan ja myös muualta tulleiden pakolaisten asettumiseen alueelle. Maailmansotien välisenä aikana Bretagnen poliittinen voimatasapaino vaihteli sosialistien ja konservatiivien välillä. Lisäksi bretagnelaiset nationalistiset liikkeet aktivoituivat, ja esimerkiksi Ranskan ja Bretagnen unionia kuvastanut patsas Rennesissä räjäytettiin. [[Morvan Marchal]] suunnitteli [[Bretagnen lippu|Bretagnen lipun]] vuonna 1926. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] vuonna 1940 [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] miehittävät Bretagnen, ja alueelle tuli noin 150 000 saksalaissotilasta. Bretagnen satamista tehtiin sukellusveneiden tukikohtia, minkä johdosta [[liittoutuneet]] pommittivat useasti alueen satamia.<ref name="Mewes 2010, s. 37" /> Bretagnessa toimi useita vastarintaryhmittymiä, ja toisaalta pieni joukko nationalisteja teki yhteistyötä miehittäjien kanssa. Bretagne vapautettiin liittoutuneiden noustua maihin [[Normandia]]ssa vuonna 1944. Lisäksi paikalliset vapauttivat jotkin paikat, kuten Quimperin.<ref name="Mewes 2010, s. 39">Mewes 2010, s. 39</ref>
===Sodan jälkeen===
Rivi 78 ⟶ 82:
==Väestö==
Vuonna 2007 Bretagnessa asui 3 120 288 henkilöä.<ref name="Populations légales 2007 des régions" />
Merkittävän maahanmuuttajaryhmän muodostavat britit, joita asuu etenkin maan sisäosissa,
==Politiikka==
|