Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä

14 877 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Päivityksiä, uusia kappaleita. Kuvitusta. Metrosta pieni taulukko yms.
(Lisätty nimen taustaa.)
(Päivityksiä, uusia kappaleita. Kuvitusta. Metrosta pieni taulukko yms.)
|pinta-ala = 8,2
|pinta-ala-lähde = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/espoon-kaupunginosien-pinta-alat/| nimeke = Espoon kaupunginosien pinta-alat| julkaisu = hri.fi| ajankohta = 24.10.2014| julkaisija = HRI| viitattu = 24.10.2014 }}</ref>
|väkiluku = 77527&nbsp;997
|väkiluku-lähde = <ref name="vaesto2014Munter">{{VerkkoviiteKirjaviite| nimeke Tekijä=Arja Munter|Nimeke=Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 20132015/20142016|Vuosi=2016|Sivu=|Selite=Tietoisku osoite5/2016|Julkaisija=Espoon kaupunki|www= http://www.espoo.fi/download/noname/%7BA0283DB97BB0E935AE-1EEA0669-4D7348B6-B60AA11D-5CCB1700378CC765275B507A%7D/46606 71023| tiedostomuoto Viitattu= PDF| selite = Sivu 2| julkaisija = Espoon Kaupunki | ajankohta = 115.4.2014| viitattu = 24.10.20142017}}</ref>
|tiheys = 945975
|postinumero = 02360
|osa-alueet = Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka
}}
 
[[Tiedosto:Soukka from air.jpg|thumb|250px|Talvinen ilmakuva Soukasta, lähiö kuvassa keskellä.]]
'''Soukka''' ({{k-sv|Sökö}}) on [[Espoo]]n 33. [[kaupunginosa]] Lounais-Espoossa [[Suur-Espoonlahti|Suur-Espoonlahden]] alueella.
[[Tiedosto:Soukka_Sökö_2016-07-13.png|thumb|Näkymä Kasavuorelta Soukan kerrostalolähiöön.]]
 
'''Soukka''' ({{k-sv|Sökö}}) on [[Espoo]]n 33. [[kaupunginosa]] Lounais-Espoossa [[Suur-Espoonlahti|Suur-Espoonlahden]] alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on [[Lähiöt Suomessa|kerrostalolähiö]] ostoskeskuksineen, eteläosa on [[pientalo]]valtaista ja verraten [[metsä]]istä. Siellä sijaitsee muun muassa [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]], jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) | Nimeke = Liite 2 / 6.12. | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref> Soukka on vanhaa [[Maankohoaminen|maankohoamisaluetta]]. [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet [[Luoto (saari)|luodoiksi]] ja [[saari]]ksi.
==Varhaishistoria==
 
[[Kuva:Soko2.jpg|left|thumb|200px|Övergård Soukassa, joka on antanut Yläkartanontielle nimen]]
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Soukan_kirjaston_pysäkin_kallio_050417.png|thumb|Soukan kirjaston bussipysäkin kalliopintaa.]]
=== Sijainti ja osa-alueet ===
Soukka sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu [[Espoonlahden urheilupuisto]]on ja koillisessa, jossa se rajoittuu [[Kaitaa]]seen. Lännessä Soukka rajoittuu [[Espoonlahti (lahti)|Espoonlahteen]], joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu [[Suvisaaristo]], joka on [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] lounaisin kolkka. Soukan ja Suvisaariston välillä on Moisöfjärden, pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen vuoksi mataloituva maaduntalahti. Suvisaariston lisäksi Soukan edustalla sijaitsee useita muita saaria, kuten [[Pentala]] Soukan lounaispuolella; siten Soukasta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan kaupunginosaan kuuluvat saaret ovat edellä mainittuja pienempiä, niitä ovat muun muassa Svartholmen lounaassa ja Granholmen koillisessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kartat.espoo.fi/ims | Nimeke = Espoon karttapalvelu | Tekijä = Espoon kaupunki | Ajankohta = | Julkaisu = kartat.espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref>
 
Soukan osa-alueista tiheimmin rakennettuja ovat Ylä-Soukka ja Ala-Soukka. Niiden alue käsittää Soukan pohjoisosan. Suurimmalta osin 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella rakennetun lähiön rakennuskanta koostuu 3–10-kerroksisista asuinkerrostaloista, omakoti- ja rivitaloja on jonkin verran. Soukan asukaspuisto eli Puropuisto sijaitsee keskellä Soukan kerrostalovyöhykettä huomattavasti ympäristöään alempana. [[Länsimetro]]n myötä Ylä-Soukkaan rakennettaneen runsaasti uusia kerrostaloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/download/noname/%7BECDCFF35-D813-4A1F-B37A-EF09ACDD43BC%7D/68404 | Nimeke = Ylä-Soukka A / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma | Tekijä = Espoon kaupunki | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref>
 
Soukan kerrostalolähiön eteläpuolella sijaitsevat Soukansalmi ja Suinonsalmi ovat pientalovaltaisia, suuri osa niiden pinta-alasta on metsää. Eteläisin osa-alue on Soukanniemi, joka on niin ikään pientaloaluetta. Soukanranta Soukan kerrostalolähiön länsipuolella on lähinnä pientalojen täplittämä metsäinen niemimaa. 2010-luvulla myös Soukan eteläosaan on rakennettu kerrostaloja: Kilvoituksentielle vain kivenheiton päähän Moisöfjärdenin rannasta on kohonnut viisikerroksisia asuinkerrostaloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoonasunnot.fi/asunnot/uustuotanto/kilvoituksentie7 | Nimeke = Kilvoituksentie 7 | Tekijä = Espoon asunnot | Ajankohta = | Julkaisu = Espoonasunnot.fi | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref>
 
[[Soukanpohjan kartano]] sijaitsee virallisesti Espoonlahden kaupunginosassa aivan Soukan pohjoisrajan tuntumassa. [[Jugend]]ia edustava [[Villa Miniato]] sijaitsee Soukanrannassa.<ref name="SS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tietotori.fi/soukka/?sivu=julkiset&viesti=I001FD07C | Nimeke = Espoon kaupunkipolut | Tekijä = Pauli Saloranta | Ajankohta = | Julkaisu = Tietotori.fi | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref>
 
Soukan uimarannat ovat Klobben ja Suinonsalmi eli Hanikanranta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Liikunta/Liikunta_ja_ulkoilupaikat/Uimarannat | Nimeke = Uimarannat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref>
 
=== Kallioperä ===
Soukan kallioperä on osa [[Svekokarelidit|svekofennistä vuorijonovyöhykettä]], kuten koko Etelä-Suomi. Vuoret ovat kuluneet pois satoja miljoonia vuosia sitten ja jäljellä on vuoriston syvälle kuluneita juuriosia. Niiden vallitsevat kivet ovat punainen [[graniitti]] ja [[suonigneissi]]. Soukan gneissit ovat iältään noin 1880–1860 miljoonaa vuotta. Kaupunginosan kallioperän erikoisuutena on poimuttunut tumma juoni, joka on punaista graniittia nuorempaa. Sitä on havaittavissa muun muassa Ala-Soukassa kirjaston linja-autopysäkin kallioseinämässä. Soukasta löydettiin 1970-luvun alussa myös pieni [[malmi]]esiintymä, "Soukan malmi".<ref name="Soukankivet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.soukka-seura.fi/historia/I0017C2C4 | Nimeke = Soukan kivet – graniitista siirtolohkareisiin ja kalliolta kappeliin | Tekijä = Martti Lehtinen | Ajankohta = 12.5.2004 | Julkaisu = Soukka-seura.fi | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref>
 
Soukassa on useita siirtolohkareita. Suuret [[rapakivi]]graniittilohkareet ovat kulkeutuneet [[Jäävuori|jäävuorten]] mukana Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilta. Luoteesta päin puolestaan on kulkeutunut lohkareita mannerjäätikön pohjassa.<ref name="Soukankivet"/>
 
=== Metsät ===
Soukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja [[Tuore kangas|mustikkatyypin tuoreita kankaita]]. Sekametsää on paljon. Rannoilla on [[Lehtometsä|lehtomaisia]] [[Kangasmetsä|kankaita]] ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja [[tervaleppä]]metsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin [[Räme|isovarpurämettä]], myös [[Suovehka|vehkaa]], [[Korpi|mustikkakorpea]] ja saniaiskorpea esiintyy.<ref name="Suvi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/download/Suvisaariston_luontoselvitys_2003/497e4e4b-6f91-4aaf-987f-c877abb745f9/11048 | Nimeke = Suvisaariston luontoselvitys / pdf-sivut 9–12/56 | Tekijä = | Ajankohta = 22.9.2003 | Julkaisu = Suvisaariston luontoselvitys | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref>
 
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee [[Hanikan luontopolku]]; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]] puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 6.12. KASAVUORI, SOUKKA | Tekijä = Petrell, Liidia | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref> Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen
| Nimeke = Kasavuori | Tekijä = Vuorinen, Asko | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97 | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> [[Litorinameri|Litorinameren]] aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta [[Neva (suotyyppi)|nevaa]], alueella on myös [[Luhta|tervaleppäluhtaa]] sekä saniais- ja lehtokorpea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/418_Hanikan_luontopolku_419_Kaitalahti_4(12211) | Nimeke = 4.21 Mätäjärvi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref><ref name="Suvi"/>
 
== Historia ==
[[KuvaTiedosto:Soko2.jpg|left|thumb|200px|ÖvergårdSoukan SoukassaÖvergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.]]
Soukka on [[Espoo]]n vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta [[rautakausi|rautakaudelta]]. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt [[pronssikausi|pronssikauden]] hautaröykkiöitä.
 
Soukan nimi on alunperin ennen ruotsalaisasutuksen tuloa alueelle ollut ''Soukko''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]].
 
[[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym.ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
 
[[1870-luku|1870-luvulla]] Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui [[1930-luku|1930-luvun]] alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
 
[[Kuva:Soko1.jpg|left|thumb|200px|Soukan kauppakeskus]]
 
== Lähiön synty ==
[[Tiedosto:Soukanraitti_21_helmi_2017_d.png|thumb|left|Soukan ostoskeskuksen tornitaloja.]]
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.<ref>[http://www.soukanhuolto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=89 Soukan Huolto 40 v]</ref> Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.
 
Kansakoulu, nykyinen [[Soukan koulu]] valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.<ref name="SS">[http://www.tietotori.fi/Soukka/Soukka%20Julkiset/I001FD07C?templates=upotetut_tiedotteet&alasivu=julkiset Soukka] Espoon kaupunkipolut</ref> Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.
 
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat [[Kaitaan koulu ja lukio|Vapaaniemen yhteiskouluun]] (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi [[Espoonlahden lukio|Espoonlahden yhteiskoulu]]n uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.
 
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.<ref name="SS"/> Soukkaan on rakenteilla [[Soukan metroasema]], joka valmistuu aikaisintaan vuonna 2020.
 
== Väestö ==
[[Tiedosto:Soukan_metsiä_060117.jpg|thumb|Soukan asukaspuisto talviasussaan.]]
Soukan väkiluku on noin 8&nbsp;000 (vuodenvaihde 2015/2016). Se on osa Kanta-Espoonlahtea, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 24&nbsp;000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 54&nbsp;000.<ref name="Munter"/>
 
== Palvelut ==
Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä [[valintamyymälä]] ja palvelutalo. Lisäksi on miehittämätön [[huoltoasema]], [[Grillikioski|grilli]] ja [[kioski]]. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää [[suihkulähde]]. Ala-Soukan pienessä ostoskeskuksessa sijaitsee valintamyymälä, Soukan kirjasto ja eräitä yhdistysten tiloja. Edellä mainittuja, toisistaan noin puolen kilometrin päässä sijaitsevia ostoskeskuksia yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös peruskoulu ja Soukan kappeli.
 
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Soukka harbour.jpg|thumb|Soukan pienvenesatama]]
Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki [[Espoonlahden uimahalli|uimahallin]] ohi aina [[Lippulaiva (kauppakeskus)|Lippulaivan kauppakeskukseen]]. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuunottamatta.
 
[[Länsiväylä]]n Soukan liittymä eli Martinsillan liittymä sijaitsee noin kilometrin verran Soukan ostoskeskuksesta pohjoiseen. Kokoojatienä on nelikaistainen Soukanväylä. Soukan liittymä sijaitsee noin 14 kilometriä [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] länteen. Etäisyys päinvastaiseen suuntaan, [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] keskustaan, on niin ikään noin 14 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/Tiet/Kt51.htm | Nimeke = Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km | Tekijä = Grönroos, Matti | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref>
 
Soukan ja koko lounaisen Espoon joukkoliikenne perustuu [[linja-auto]]ihin. Seutuliikenne suuntautuu [[Kamppi]]in Länsiväylää pitkin joko Martinsillan liittymän tai Suomenojan liittymän kautta. Länsiväylän pohjoispuolista rinnakkaistietä kulkee Espoon sisäinen yhteys lounaisen Espoon ja [[Tapiola]]n väliä. Lisäksi Soukasta kulkee [[Suomenoja]]n, [[Espoonlahti|Espoonlahden]] ja [[Kivenlahti|Kivenlahden]] kautta useita bussilinjoja eräisiin Keski-Espoon lähiöihin. Bussien matka-ajat Ylä-Soukasta Kamppiin ovat linjasta ja vuorokaudenajasta riippuen 20–30 minuuttia, Ala-Soukasta hieman enemmän. Soukan eteläiset omakotialueet ovat Suvisaariston bussilinjan varassa.<ref>HSL Reittiopas</ref>
 
Soukan venesatama sijaitsee kaupunginosan luoteiskolkassa Klobbenilla, venepaikkoja on noin 370.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Ulkoilu/Veneily/Venesatamat | Nimeke = Soukan venesatama | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Venesatamat | Viitattu = 7.4.2017 }}</ref>
 
[[Soukan metroasema]] valmistuu 2020-luvulla, ja metro luonnollisesti mullistaa lounaisen Espoon joukkoliikennejärjestelmän. Soukasta tulee metroradan kolmanneksi läntisin asema. Metrolinjan itäisiin ääripäihin [[Mellunmäki|Mellunmäkeen]] ja [[Vuosaari|Vuosaareen]] matka kestää 45 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan [[Sörnäinen|Sörnäisissä]], jonne matka-aika on 29 minuuttia. Soukan metroasema rakennetaan Yläkartanontien alapuolelle.<ref name="Metro2020">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lansimetro.fi/images/stories/asemat/matka-aikataulukko_copy_copy.pdf | Nimeke = Metron matka-aikataulukko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref>
 
{| class="wikitable" align="100%"
|+ Arvioidut matka-ajat Soukasta eräille asemille<ref name="Metro2020"/>
! Metroasema !! Aika (min.) !! Etäisyys (km) !! Aika vuonna 2017 (bussi, bussi+metro, min.)<ref>HSL Reittiopas</ref>
|-
| [[Kivenlahden metroasema|Kivenlahti]] || 4 || 2,2 || 8–10
|-
| [[Espoonlahden metroasema|Espoonlahti]] || 2 || 1,3 || 7–8
|-
| Soukka || 0 || 0,0 || 0
|-
| [[Kaitaan metroasema|Kaitaa]] || 2 || 1,6 || 5–7
|-
| [[Matinkylän metroasema|Matinkylä]] || 6 || 4,5 || 10
|-
| [[Tapiolan metroasema|Tapiola]] || 11 || 8,8 || 25–35
|-
| [[Lauttasaaren metroasema|Lauttasaari]] || 20 || 15,8 || 25–35
|-
| [[Kampin metroasema|Kamppi]] || 24 || 19,2 || 20–30
|-
| [[Rautatientorin metroasema|Rautatientori]] || 25 || 19,7 || 30–40
|-
| [[Hakaniemen metroasema|Hakaniemi]] || 27 || 21,2 || 40–45
|-
| [[Itäkeskuksen metroasema|Itäkeskus]] || 39 || 29,9 || 50–60
|}
 
<small>Matka-ajat v. 2017 ovat HSL:n Reittioppaan antamia tyypillisiä aikoja eri vuorokaudenaikoina Yläkartanontien pysäkiltä.</small>
 
=Kuvia Soukasta=
<gallery>
Puun_oksa_ranta_Soukka_Espoo_061216.png|Soukan länsirantaa.
Kerrostalo_Soukka_270916.jpg|1970-luvun kerrotaloarkkitehtuuri on vahvasti edustettuna Soukan lähiövyöhykkeellä.
Alakartanontie_Espoo_161016_b.jpg|Alakartanontie syysväreissä.
Soukanraitti_syysilta_Espoo_181016_b.jpg|Soukanraittia etelään syysiltana.
Purettava_rakennus_Soukan_keskus_070816.jpg|Metron myötä purettavaa rakennuskantaa. Kesä 2016.
Soukanraitti_21_helmi_2017_b.png|Soukanraittia pohjoiseen.
[[Kuva:Soko1.jpg|left|thumb|200px|Soukan kauppakeskus]].
</gallery>
 
== Lähteet ==
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.soukka.org/ Soukan kulttuuriliike r.y.]
* [http://www.soukka-seura.fi/ Soukka-seura r.y.]
* [http://www.hesa.fi/?60.136&24.6745&15 Soukan kartta]
*[http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Betonibrutalismista_ruutuelementteihin_1(37719) Yleistä tietoa 1960–1970-lukujen suomalaisista lähiöistä]
 
{{Coord|60.140556|24.671944|display=title|type:adm3rd}}
{{Commonscat}}
{{Espoo}}
 
6 700

muokkausta