Ero sivun ”Ture Junttu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
tietoja elonetistä ym.
Rivi 1:
'''Tuure (Ture) Armas Junttu''' ([[28. huhtikuuta]] [[1911]] [[Pirkkala]] – [[24. syyskuuta]] [[1981]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], [[ohjaaja]] ja [[ohjaajateatterinjohtaja]]. Hän olinäytteli mukanaparisenkymmentä noinsivuosaa 20suomalaisessa elokuvassa, usein epämiellyttäviä tyyppejä tai arvovaltaisia herroja. [[Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri]]ssa hän ohjasi muun muassa näytelmän ''Yks’ tavallinen Virtanen'' (1951). Junttu oli [[Helsingin Konservatorio]]n lausuntaoppilas ja hänestä kehkeytyi arvostettu runonlausuja. Suurimman yleisönsä Junttu tavoitti [[Lausunta|runonlausujaYleisradio]].ssa, jossa hän 1950–1970-luvuilla hän lausui [[Uusivuosi|uudenvuodenaattoiltoina]] radiossa (YLE) osia [[Eino Leino]]n runosta ''[[Hymyilevä Apollo]]''. Hänen äänensä on säilynyt myös useissa kuunnelmissa.
 
Ture Junttu syntyi Pirkkalassa maanviljelijäperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Kalle Vihtori Junttu ja Alma Amalia Bohm. Juntulla oli kaksi vanhempaa sisarusta, Laura ja Erkki. Oppikoulun jälkeen hän opiskeli [[Sibelius-Akatemia]]ssa konserttipianistiksi, mutta ei pitänyt rytmitajuaan tarpeeksi kehittyneenä. Ammatti löytyikin teatterin parista. Junttu oli [[Tampereen Teatteri]]n kiinnitetty näyttelijä vuosina 1934–1942, sen jälkeen hän toimi neljä vuotta näyttelijä-ohjaajana [[Helsingin Kansanteatteri]]ssa sekä opettajana [[Suomen Teatterikoulu|Teatterikoulussa]]. Sama teatteri yhdistyi myöhemmin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi. Junttu johti teatteria vuosikymmenen 1951–1961, jonka jälkeen hän siirtyi [[freelancer]]iksi.
Ture Juntun aktiivisin elokuvaura ajoittuu 1940-luvun puoliväliin. Hänen elokuvarooleistaan tunnetuimpia lienevät kreivi Spiegelberg elokuvassa ''[[Linnaisten vihreä kamari]]'' ja Krister Gyllenskiöld elokuvassa ''[[Sadan miekan mies]]''. Klassikkoelokuvassa ''[[Poika eli kesäänsä]]'' hänet nähdään varatuomari Erik Bruniuksena. Junttu näyttelee elokuvatöissään tyypillisesti hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevaa henkilöä tai henkilöä, joka huijaa olevansa sellainen taloudellisia etuja saavuttaakseen.
 
Juntun taiteellisia saavutuksia näyttämörooleissa olivat mm. ''[[Hamlet]]'', ''[[Saituri]]'' ja ''Cyrano de Bergerac''. Teatterinjohtajana hän oli uskalias löytöretkeilijä, jonka ansiosta parrasvaloihin pääsivät aikanaan unohtuneet [[Maiju Lassila]]n näytelmät.
 
Ture Juntun aktiivisin elokuvaura ajoittuu 1940-luvun puoliväliin. Hänen elokuvarooleistaan tunnetuimpia lienevät kreivi SpiegelbergSpiegelberginä elokuvassaesiintyvä huijari klassikkoelokuvassa ''[[Linnaisten vihreä kamari]]'' ja Krister Gyllenskiöld elokuvassa ''[[Sadan miekan mies]]''. KlassikkoelokuvassaElokuvassa ''[[Poika eli kesäänsä]]'' hänet nähdään varatuomari Erik Bruniuksena. Junttu näyttelee elokuvatöissään tyypillisesti hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevaa henkilöä tai henkilöähuijaria, joka huijaateeskentelee olevansa sellainen taloudellisia etuja saavuttaakseen.
 
Ture Junttu avioitui mainospäällikkö Sirkka Vanamon kanssa sota-aikana vuonna 1944. Joulun alla 1946 heille syntyi tytär, joka kuoli vain päivän ikäisenä.
 
Junttu palkittiin [[Pro Finlandia]] -kunniamerkillä vuonna 1972.