Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

1 280 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (pikku määritelmäsäätö)
 
Uusien [[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö, jonka osuus on 45 prosenttia, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys, jonka osuus on noin 27 prosenttia<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011 s. F 3.</ref>.
 
===Lämmityskustannukset Suomessa===
 
Asunnon kohtuulliset kotitalouskohtaiset lämmityskustannukset ovat Kelan mukaan Etelä-Suomessa keskimäärin 83 euroa kuussa neljän hengen kotitaloudessa ja Pohjois-Suomessa 100 euroa kuussa. Yhden hengen kotitaloudessa vastaavat luvut olivat 41 ja 44 euroa kuussa.<ref>Hyväksyttävät asumismenot: vuokra-asunto. Kelan verkkosivusto 6.4.2016. http://www.kela.fi/kohtuulliset-asumismenot_vuokra-asunto. </ref>. Vattenfallin arvion mukaan sähkölämmmitetyssä omakotitalossa asuvalla nelihenkisellä perheellä kuluu keskimäärin 1100 kWh kuussa asunnon ja veden lämmittämiseen<ref>Kodin keskimääräinen energiankulutus. http://www.vattenfall.fi/fi/keskimaarainen-sahkonkulutus.htm</ref>. Sähkön kokonaishinta oli energiaviraston tilastojen mukaan 12,30 euroa kilovattitunnilta vuonna 2012<ref>Eräiden tyyppikäyttäjien sähkön verollisen kokonaishinnan kehitys vuodesta 1992 lähtien. Energiamarkkinavirasto. http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2012/05/sahkon-todellinen-hinta/</ref>. Sähkön verollinen kokonaishinta pysyi samalla tasolla vuosina 2012-2015<ref>Ina Kauppinen: Kuva paljastaa: Näin paljon sähkön hinta on noussut 2000-luvulla. Ilta-Sanomat 2.2.2016. http://www.is.fi/asuminen/art-2000001111114.html</ref>.
 
===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
554

muokkausta