Ero sivun ”Iskelmämusiikki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Iskelmämusiikki Suomessa: ei kai nyt noin rumia merkintöjä, vaikka miten puuttuis lähteet. laita joku laatikko siihen mieluummin |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 81.175.204.66) ja palautettiin versio 16252169, jonka on tehnyt Haltiamieli |
||
Rivi 30:
Iskelmä-sanan [[Suomen kieli|suomen kieleen]] on keksinyt [[R. R. Ryynänen]]. Hän esitteli yhdessä [[Georg Malmstén]]in kanssa ensiksi sanan ''iskusävelmä'', joka sittemmin hioutui lyhyempään muotoonsa ''iskelmäksi''.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=3&a=2787| Nimeke =R. R. Ryynänen keksi iskelmän| Tekijä = Lindfors, Jukka| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLEn elävä arkisto| Ajankohta = 29.12.2006 | Julkaisija = Yleisradio Oy| Viitattu = 16.1.2008 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.elvisry.fi/012002/malmsten100.html| Nimeke =Georg Malmstèn stadin kundi 100 vuotta| Tekijä = Leinonen, Juhani| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = SELVIS| Ajankohta = 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.1.2008 }}</ref>
{{lähde?|teksti=Suomen ensimmäisenä iskelmälaulajana voidaan pitää [[1910-luku|1910]]- ja [[1920-luku|1920-luvuilla]] suosittua [[J. Alfred Tanner]]ia. Toisenlaisen määritelmän mukaan ensimmäisenä iskelmälaulajana pidetään [[ooppera]]laulaja [[Ture Ara]]a, jonka vuonna 1929 levytetty ”[[Emma (kappale)|Emma]]” oli Suomen ensimmäinen suurhitti. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeisiä vaikuttajia ovat muun muassa [[Georg Malmstén]] ja [[Matti Jurva]] sekä [[Dallapé]]-orkesteri. Myöhempien vuosikymmenten iskelmätähtiä ovat esimerkiksi [[Olavi Virta]], [[Juha Vainio|Juha ”Watt” Vainio]], [[Annikki Tähti]], [[Laila Kinnunen]], [[Jukka Kuoppamäki]], [[Eino Grön]], [[Katri Helena]], [[Tapio Rautavaara]], [[Marion Rung]], [[Reijo Taipale]], [[Teuvo Valo]], [[Fredi]] (Matti Siitonen), [[Jamppa Tuominen]], [[Pasi Kaunisto]], [[Rauli Somerjoki]], [[Topi Sorsakoski]], [[Janne Tulkki]], [[Paula Koivuniemi]], [[Lea Laven]], [[Isto Hiltunen]], [[Anna Eriksson]], [[Matti ja Teppo]], [[Kaija Koo]], [[Juha Tapio]], [[Kari Tapio]], [[Irwin Goodman]], [[Tapani Kansa]], [[Markku Aro]] ja [[Carola]]. Ahkerimpia iskelmäsäveltäjiä ovat olleet mm. [[Valto Tynnilä]], [[Martti Jäppilä]], Georg Malmstén, [[George de Godzinsky]], [[Toivo Kärki]] ja Jukka Kuoppamäki, sanoittajia esimerkiksi [[Tatu Pekkarinen]], R. R. Ryynänen, [[Kerttu Mustonen]], [[Helena Eeva]], [[Kullervo (sanoittaja)|Tapio Lahtinen (Kullervo)]], [[Reino Helismaa]], [[Sauvo Puhtila]], Juha Vainio, [[Vexi Salmi]], Jukka Kuoppamäki, [[Chrisse Johansson]], [[Raul Reiman]] ja [[Sinikka Svärd]].|Koskee näitä kaikkia artisteja/yhtyeitä.}}
Suomalainen iskelmämusiikki on saanut paljon vaikutteita slaavilaisesta musiikista, joita useat artistit ovat vuosien ajan tulkinneet suomeksi.{{lähde}}
| |||