Ero sivun ”Alpit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde alppimaille |
suojelusopimuksesta, järjestelyä |
||
Rivi 20:
| kivilaji = [[liuske]]et, [[sedimenttikivilaji]]t, molassit
}}
'''Alpit''' on [[Eurooppa|Euroopan]] suurin ja korkein [[vuoristo]]. Tämä [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] vuoristo
Alppien poimuvuoristo syntyi noin 55 miljoonaa vuotta sitten Euraasian ja [[Afrikka|Afrikan]] [[mannerlaatta|mannerlaattojen]] törmätessä toisiinsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/ymparisto/87218.html | Nimeke = Alpit sekä kasvavat että kutistuvat samanaikaisesti | Ajankohta = 10.11.2009 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 16.11.2009 }}</ref> Alpit ovat Euroopan nuorimpia vuoristoja.
Itävallassa sijaitsevien Alppien suurin vesiputousryhmä on [[Krimmlerin putoukset]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.janiahola.fi/automatka/automatka.htm|Julkaisija = |Julkaisu = Janiahola.fi, matkakuvia|Nimike = Automatka Eurooppaan|Viitattu = 6.9.2014|Ajankohta = 26.8.2004|Kieli = }}</ref> Liikenne Alppien läpi kulkee solien ja tunnelien kautta, joissakin paikoin autoteitä on myös vuorien rinteillä.▼
==Maantiede==
Rivi 287 ⟶ 285:
===Selkärangattomat===
Maailmanlaajuisestikin menestyksekäs eläinluokka, [[hyönteiset]], on asettunut taloksi myös Alpeille. [[sarvijäärät|Sarvijääriin]] kuuluva kovakuoriainen [[alppijäärä]] (''Rosalia alpina'') sulautuu suojavärinsä ansiosta täydellisesti omaan Alppien elinympäristöönsä, [[pyökki]]metsään. Jäärälle on kehittynyt harmaa mustaraitainen suojaväri. Kyseinen jäärälaji on käynyt kuitenkin melko harvinaiseksi. Alpeilla elää myös harvinainen [[alppiapollo]] (''Parnassius phoebus''), joka on suojelun kohteena oleva perhoslaji.<ref name="geologica-alpit-alp_elaim" /><ref name=animals_alps /><ref name="euroopan-hyonteisopas">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Chinery | Nimeke = Euroopan hyönteisopas | Sivu = 281 | Selite = Alppijäärä (''Rosalia alpina'') | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 4. painos vuodelta 2009 (alkuperäisteos vuodelta 1986) | Tunniste = ISBN 951-1-14875-3 }}</ref><ref name="biolib-alppiapollo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biolib.cz/en/taxonnames/id51293/ | Nimeke = ''Parnassius phoebus'' -perhosen nimi eri kielillä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Phoebus Parnassian - Parnassius phoebus (Fabricius, 1793) | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BioLib | Viitattu = 9.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
== Alppien suojelu ==
Kahdeksan alppimaata ja [[Euroopan unioni]] ovat tehneet yhteisen [[Alppien suojelua koskeva yleissopimus|Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen]] ({{k-en|Alpine Convention}}, {{k-de|Alpenkonvention}})<ref name=konventio>{{Verkkoviite | Osoite = http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:l28161&from=EN | Nimeke = Alppien suojelua koskeva yleissopimus, tiivistelmä | Tekijä = | Ajankohta = 22.2.2017 | Julkaisu = EUR-Lex, Euroopan unionin lakitietokanta | Viitattu = 1.4.2017 }}</ref>. Sopijapuolet järjestävät kahden vuoden välein ''Alppikonferenssin'', johon liittyviä asioita hoitavat toimistot [[Innsbruck]]issa ja [[Bolzano]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alpconv.org/en/organization/conference/default.html | Nimeke = Alpine Conference (Conference of the Contracting Parties) | Selite = Alppikonferenssi konvention verkkosivuilla | Viitattu = 1.4.2017 }}</ref>. Yleissopimuksen osapuolet edistävät Alppien suojelua laajasti eri osa-alueilla. Tavoitteena on "''Alppien luonnollisen ekosysteemin pitkäaikainen suojelu, alueen kestävä kehitys ja sen asukkaiden taloudellisten etujen suojelu. Yleissopimuksen pääperiaatteina ovat ehkäisy, saastuttaja maksaa -periaate ja rajat ylittävä yhteistyö''".<ref name=konventio />
== Alpit ja ihminen ==
Rivi 356 ⟶ 357:
* Euroopan korkein hiihtohissiasema: 3 889 metriä (Gobba di Roll, Zermatt, Sveitsi).
* Euroopan korkein köysirata-asema: 3 820 metriä ([[Klein Matterhorn]], Zermatt, Sveitsi).
▲
== Lähteet ==
| |||